Ilkka Immonen ja Maija Lappalainen metsässä
Ilkka Immonen ja Maija Lappalainen löysivät liito-oravan papanoita samoilta paikoilta kuin ennen metsänkäsittelyä tehdyssä inventoinnissa.

Metsäkone kävi – nostiko liito-orava kytkintä?

Julkaistu 21.6.2021

Multialla tehtiin metsänkäyttösuunnitelma, jossa otettiin huomioon sekä liito-orava että maanomistajan toiveet. Poimintahakkuiden jälkeen liito-oravakartoituksia tehdään säännöllisesti Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jonka kokemuksista toivotaan oppia metsänkäsittelyn kehittämiseksi.

Frida Björkman ohjaa rauhallisin askelin Ilkka Immosta ja Maija Lappalaista kohti liito-oravametsää. Tuttu metsä sijaitsee Keski-Suomessa Multialla, Kulhanvuoren luonnonsuojelualueen kyljessä.

Kolmikko on matkalla kartoittamaan, löytyykö liito-oravien elämästä merkkejä talvisten metsänkäsittelyiden jäljiltä.

Peitteinen metsä on liito-oravan mieleen

Multialla on yksi Liito-orava-LIFE-hankkeen kohteista, joilla metsänkäsittely tehdään liito-oravat huomioiden. Hankkeen kohteet sijaitsevat sekä valtion mailla että yksityismetsissä.

Talvella Multialla tehtiin poimintahakkuita ja ensiharvennuksia yhteensä noin seitsemän hehtaarin alueelta. Kaikkiaan hankekohteen koko on hieman yli 17 hehtaaria.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:ssä suunnittelijana työskentelevä Björkman vastasi hankkeen metsänkäyttösuunnitelman laatimisesta.

– Metsänkäsittelyllä pyrittiin siihen, että alueella olisi enemmän eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. Haluttiin myös lisää lehtipuustoa, jotta liito-oravalle olisi paremmin ruokaa ja peitteisiä kulkuyhteyksiä, Björkman kertoo.

Hankekohteelta poistettiin mäntyjä ja lumituhoista kärsineitä kuusia. Havupuiden poisto ja metsänpohjan rehevyys povaavat lehtipuille hyvää, kun tilasta ja valosta on vähemmän kilpailua.

Metsänkäyttösuunnitelma alkoi inventoinnilla

Multian metsänkäyttösuunnitelma oli hankeyhteistyön tulos: alueen liito-oravat inventoitiin keväällä 2019 Björkmanin ja Suomen luonnonsuojeluliiton liito-oravaasiantuntija Risto Sulkavan yhteistyönä.

Björkman kiittelee yhteistyötä mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi.

– Yhteinen maastokäynti oli hyvä kokemus. Sulkava kertoi liito-oravan elinolojen edellytyksistä laajasti, mikä oli opettavaista, Björkman sanoo.

Inventointikäynnillä löytyi naarasliitooravan oletettu reviiri. Havaintojen pohjalta Björkman teki metsänkäyttösuunnitelman, jota luonnonsuojelun ja metsänkäytön ammattilaiset saivat kommentoida.

Suunnitelmien arviointiin osallistui useita asiantuntijoita Suomen metsäkeskuksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:sta, Metsähallitus Metsätalous Oy:stä, alueellisista ELY-keskuksista sekä Metsähallituksen Luontopalveluista.

Hankkeen tuloksena liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä ydinalue jätettiin metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Lisäksi koko hankealueen metsä jätettiin peitteiseksi, jotta liito-oravan kulkuyhteydet säilyvät hyvinä.

Säännöllisiä seurantoja tarvitaan

Metsäkone teki töitä Multialla helmikuussa 2021. Toukokuussa Metsähallituksen Luontopalvelujen suunnittelijat Immonen ja Lappalainen ovat tulleet tekemään ensimmäistä metsänkäsittelyn jälkeistä kartoitusta.

Nyt käynnistynyt seuranta on poikkeuksellisen laaja.

– Liito-oravan esiintymisestä hakkuiden jälkeen on olemassa vähän seurantatietoa. Tässä hankkeessa kartoituksia tehdään joka kevät hankkeen loppuun eli vuoteen 2024 asti, Immonen kertoo.

Toistuvat kartoitukset ovat tärkeitä, sillä seuranta tuo käyttökelpoista tietoa tulevaisuuden maankäyttösuunnittelun ja -päätöksien tueksi.

– Yksi seurantavuosi ei kerro vielä paljoakaan. Vaikka metsälle ei olisi tehty mitään, liito-oravan esiintyminen alueella voi vaihdella vuosittain. Reviiriä asuttaneen naaraan kuoleman jälkeen alue saattaa jäädä vähäksi aikaa tyhjilleen, kunnes uusi naaras asuttaa reviirin, Immonen kertoo.

Multian kohteella elämän jälkiä löytyy: Lappalainen bongaa melko pian ensimmäiset keltaiset papanat. Toukokuun alussa keltaiset papanat erottuvat puun, yleensä haavan tai suuren kuusen, juurelta helposti.

Tuoreita papanoita löytyy haapojen tyviltä samoilta paikoilta kuin ennen metsänkäsittelyjä tehdyissä inventoinneissa. Se enteilee kelpo uutisia liito-oravalle: suojaa ja ravintoa näyttäisi olevan tarpeeksi, jotta elämä metsässä voi jatkua.

TEKSTI JA KUVA ILKKA NUMMINEN

LIFE-hankkeessa kerätään ja kerrotaan tietoa liito-oravasta

EU-RAHOITTEISEN Liito-orava-LIFE-hankkeen tavoitteena on edistää liito-oravan suojelua. Hankkeessa on mukana 18 eri toimijaa Suomesta ja Virosta. Tavoitteena on liito-oravan elinympäristöjen turvaaminen sekä uusien menetelmien ja työkalujen kehittäminen. Hankkeella pyritään myös lisäämään suojelumyönteisyyttä ja edistämään tiedonvaihtoa. Lisäksi siinä tuotetaan metsäalan ja maankäytön ammattilaisille sekä suurelle yleisölle suunnattuja oppaita.

Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta
https://www.metsa.fi/projekti/liito-orava-life/

 

JAA ARTIKKELI: