Paula puhalsi suunnitelmat uusiksi

Kesäkuun 22. oli Taivalkosken ja Suomussalmen maisemissa tyyni ja rauhallinen, kunnes mustat pilvet nousivat nopeasti. Tuuli yltyi ja pian sade piiskasi hurjalla voimalla. Tuulen nopeus oli puuskissa jopa 40 metriä sekunnissa – 20 minuuttia kestänyt syöksyvirtaus sai aikaan noin 50 kilometriä leveän ja 100 kilometriä pitkän täystuhon.

Koillismaalla metsätalouden vuosi meni 20 minuutissa kokonaan uusiksi. Suunnitelmat sotki nopeasti noussut Paulamyrsky.

– Synkät pilvet nousivat hämmentävän nopeasti, samalla tuuli yltyi ja sisälle piti jo melkein juosta sadetta pakoon. Pirtin ikkunasta näin, kun puita alkoi mennä nurin ja piharakennuksen katto lähti lentoon. Lopulta oli pakko mennä suojaan pesuhuoneen tiiliseinien suojiin, ettei käy huonosti, muistelee Harri Huttu, Taivalkosken Tyrävaarassa asuva metsäkonekuljettaja.

– Työkaveri oli Suomussalmella tekemässä harvennusta. Hän soitti ja kysyi, mitä pitäisi tehdä, kun puita kaatuu ympäriltä kuin tulitikkuja. Poishan sieltä piti lähteä. Harvennustyömaasta tuli hetkessä päätehakkuutyömaa, jatkaa taivalkoskelainen metsäkoneyrittäjä Juha Kinnunen.

Tuhon laajuus alkoi valjeta hyvin nopeasti.

– Tilanne kartoitettiin helikopterilla välittömästi myrskyn jälkeen. Näky oli lohduton ja tuhon laajuus valtava. Oli ihan selvää, että tämän vuoden työlukujärjestys menee uusiksi, kertoo Metsähallituksen Koillismaan metsätiimin suunnittelija Juho Lohi.

Kymmeniä koneketjuja korjuutöissä

Tutkimme suunnittelijan karttaohjelmalle piirrettyä violetin väristä tuhoaluetta. Se on huomattavan laaja. Juhannusviikolla riehunut myrsky aiheutti runsaasti tuhoja valtion metsissä erityisesti Kainuussa ja Koillismaalla.

Koska tuho oli niin valtava, myös korjuukalusto piti järjestellä uusiin asemiin. Heinäkuusta lähtien koko Koillismaan korjuukalusto on tehnyt töitä ainoastaan myrskytuhoalueilla. Apuja on saatu sittemmin Lapista ja Etelä-Suomesta asti.

– Meillä on nyt töissä viitisenkymmentä ketjua, ja toiveissa on nostaa määrä vielä lähemmäksi 60 ketjua, Koillismaan metsätiimin korjuuesimies Tiina Juntunen sanoo.

– Meitä on 11 suunnittelijaa pelkästään tämän myrskysavotan kimpussa. Tavoitteena olisi saada suunnittelu-urakka valmiiksi lokakuun loppuun mennessä, Lohi lisää.

Korjuu hidasta ja hankalaa

Korjuuyrittäjä Kinnunen on katsellut kesästä asti pääosin nurin olevaa metsää.

– Myrskytuhoalueilla korjuu on paljon hankalampaa ja melkein puolet normaalihakkuuta hitaampaa. Puista on vaikea saada kiinni, eikä niitä pysty aina vetämään sinne, mihin haluaisi. Sellaisessa ristironkkelissahan ne tuolla ovat. Pyörteet ovat heitelleet puita nurin miten sattuu.

– Puissa on paljon soraa, joten teräketjuja kuluu tavallista enemmän. Hitaus johtuu kuitenkin siitä, että kaatunutta ryteikköä voi purkaa vain ”myötäkarvaan” eli puiden tyvestä päin. Se tarkoittaa sitä, että kun yksi suikale on korjattu, edessä on ajo palstan takalaidalle.

Motokuski harmittelee, että korjuujälki on tuhoalueella varsin karu, suorastaan lohduton.

– Sievän näköisiähän näistä ei saada millään, Kinnunen harmittelee.

Kilpajuoksua talven kanssa

Myrsky laittoi niin suunnittelijoiden työt kuin korjuuväen suunnitelmatkin aivan uuteen uskoon.

– Ainakin työn luonne muuttui ihan täysin. Isoin haaste oli suunnittelupuolella. Seuraava haaste oli täällä korjuu- ja kuljetuspuolella. Koneet piti saada nopeasti liikkeelle, koska aika on rajallinen. Talvi painaa päälle, ja lumen alta näitä ei pysty korjaamaan.

Tämä on vaatinut
venymistä sekä
suunnittelu- että
korjuupuolella.

– Onhan täällä ennenkin myrskytuhoja korjattu, mutta ei tällaisessa mittakaavassa. Tämä on aivan uutta ja vaatinut venymistä sekä suunnittelussa että korjuussa, Juntunen toteaa.

Laaja myrskytuho ei vaikuta Pohjanmaa– Kainuu-alueen hakkuumääriin kokonaisuudessaan. Tiimien kesken kiintiöitä on kyllä siirretty vahvasti Koillismaan suuntaan.

Pääosa myrskytuhoista saadaan korjattua tänä vuonna ja loput ensi vuonna arviolta kesäkuun loppuun mennessä. Monimuotoisuutta lisäävän lahopuun määrä kasvaa myrskytuhojen johdosta merkittävästi, koska yksittäisiä puita ja laajempia kohteita jää myös paljon korjaamatta.

Kaatuneita runkoja säästöpuuryhmiksi

Myrsky runteli erittäin pahasti myös Kylmäluoman retkeilyaluetta. Alue jouduttiin jopa sulkemaan kokonaan, koska reiteillä liikkuminen oli vaarallista ja lähes mahdotonta. Lokakuun alkuun mennessä reittejä on saatu avattua vasta kaksi kilometriä.

– Kumma, miten tuhon pahimmat alueet osuivat juuri tänne Kylmäluomaan. Täällähän ovat seudun hienoimmat vanhat metsät – mutta kun tuuli yltyy, se ei katso, minkälaista metsää edessä on. Kaikki kaatuu tällaisten luonnonvoimien edessä, Lohi toteaa.

Hakkuutyö retkeilyalueella tuo vielä omat lisäkiemuransa: kaikki hakkuusuunnitelmat pitää hyväksyttää paikallisella ELY-keskuksella, koska toimitaan Natura-alueella.

– Suunnitteluahan näissä myrskytuhokohteissa on lopulta aika paljon ja retkeilyalueella ihan erityisesti. Lähteitä ja puronvarsia pitää käydä nauhoittelemassa, ja tällä paikalla on yksi muinaismuistokohdekin. Normaalissa metsätalouskohteessa tähän tehtäisiin kevyt äestys ja konekylvö, mutta retkeilyalueella maata ei muokata, Lohi sanoo.

Retkeilyalueen luonnontilaiset kohteet jäävät nytkin käsittelyn ulkopuolelle, ja korjuukohteillakin puuta jää metsään reilusti. Kaikki pystyssä olevat puut jätetään paikalleen ja lisäksi metsätuholain sallima 20 kuutiota mäntyä ja 10 kuutiota kuusta hehtaarille. Kaatunuttakin puuta jätetään ryhmiksi, samoin riistatiheikköjä jää aivan normaaliin tapaan.

Tuhon jäljet näkyvät pitkään

Nyt Kylmäluomalla on tyyntä, järvi kimmeltää ruskan väreissä ja luonto tarjoilee parastaan. Retkeilijöitäkin on liikkeellä, mutta polkuja pitää etsiä nyt muualta.

– Poluilla kulku olisi nyt melkoista aitajuoksua, mutta täällä rannoilla pääsee liikkumaan hyvin, kertovat siikajokelaiset Taisto ja Anneli Junno sekä Paula ja Kuisma Otsukka.

Nelikko kävi paikalla myös juhannusviikolla, jolloin asuntovaunun teltta oli lähtenyt tiehensä.

– Onhan se järkytys, miten valtavaa tuhoa myrsky on saanut aikaan. Paikkaa ei heti tuntenut samaksi. Paulan jäljet nähdään vielä pitkään.

TEKSTI JA KUVAT JARI SALONEN