Poimintahakkuita, eri-ikäisyyttä ja lehtipuita
Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa LIFE-hankkeessa selvitetään, miten metsää voitaisiin käsitellä niin, etteivät liito-oravan elinympäristöt vaarannu. Frida Björkman laati Multian hankekohteelle hakkuusuunnitelman, jota hankkeen eri osapuolet kommentoivat marraskuussa.
Rakentaminen ja metsien käyttö ovat pirstoneet varttuneissa, kuusivaltaisissa sekametsissä viihtyvän liito-oravan elinympäristöjä. Vuonna 2018 käynnistyneessä Liito-orava LIFE -hankkeessa pyritään luomaan toimintamalleja, joilla voidaan turvata lajin elinympäristöjä ja parantaa populaatioiden välisiä kulkuyhteyksiä.
Erilaisten metsänkäsittelymenetelmien mahdollisuuksia tarkastellaan hankkeen aikana maastokohteilla, joista yksi sijaitsee Multian Kulhanvuoren läheisyydessä.
– Tämä kohde on puustoltaan vaihtelevaa, puusto on eri-ikäistä ja monilajista, Frida Björkman kertoo.
Björkman työskentelee Metsähallituksen Metsätalous Oy:llä suunnittelijana ja vastaa Multian hankekohteen hakkuusuunnitelman laatimisesta.
Korjuu keskitetään mäntyihin
Björkman tutustui Kulhanvuoren hankekohteeseen ensimmäisen kerran toukokuussa yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton liitoorava- asiantuntija Risto Sulkavan kanssa.
”Merkitsimme kaikki
liito-oravan pesä- ja
levähdyspuut karttaan.”
– Käynnin aikana merkitsimme kaikki liito-oravan pesä- ja levähdyspuut karttaan gps-pisteinä, Björkman kertoo. Björkmanin laatimassa hakkuusuunnitelmassa liito-oravan elinolot pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Hankekohteen varttuneet metsät käsitellään poimintahakkuin, joiden avulla pyritään säilyttämään sekä metsän peitteisyys että puulajisuhteet.
– Hakkuut keskitetään mäntyihin, jotka eivät ole liito-oravalle yhtä tärkeitä kuin lehtipuut ja kuuset. Samalla pyritään luomaan tiheys- ja ikävaihtelua niin, että metsää olisi jatkossa mahdollista hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Hankekohteen nuoret kuusi- ja mäntyvaltaiset metsät harvennetaan lehtipuuta suosien.
– Tällä hetkellä puusto on liiankin tiheää ja tasakokoista. Tarkoitus on tässäkin tapauksessa ohjata metsää kohti eri-ikäisrakenteisuutta.
Työt alkanevat talvella
Käsiteltävien alueiden ulkopuolelle jää noin 8,5 hehtaaria, joilla hakkuita ei tehdä ollenkaan. Näihin kohteisiin kuuluvat esimerkiksi karuhko suo vaihettumisvyöhykkeineen ja vanha, metsittynyt kulttuurimaisema.
– Täällä on joskus ollut kämppä, jonne johtanut tie ja piha-alue erottuvat yhä maastossa.
Marraskuun aikana Liito-orava LIFE -hankkeen muut osanottajat kommentoivat Björkmanin hakkuusuunnitelmaa.
– Odotan saavani paljon ja hyviä kommentteja, sillä hankkeen osapuolet katsovat kaikki liito-oravaa omasta näkökulmastaan, Björkman sanoo.
Kommenttien jälkeen suunnitelmaa tarpeen mukaan päivitetään, minkä jälkeen korjuu alkaa.
– Toivon, että työt päästäisiin aloittamaan jo tulevana talvena, jolloin seurantajakso olisi mahdollisimman pitkä.
LIFE-hanke jatkuu vuoteen 2025. Seurantajakson aikana selviää, jäikö liito-orava asumaan alueelle.
TEKSTI ja KUVA MARIA LATOKARTANO
Lisätietoa Liito-orava-LIFE -hankkeesta
Yhteissuunnittelussa hyödynnetään samaa teknologiaa kuin rauhanneuvotteluissa
LIITO-ORAVA LIFE -hankkeen yhteissuunnittelussa käytetään apuna monitavoitteisten tilanteiden tukemiseen erikoistuneen Inforglobe Oy:n kehittämää, osallistavaa Multiview-päätöksentekoohjelmistoa.
Toimenpidesuunnitelmat karttoineen ja selitteineen ladataan ohjelmistoon pdf-tiedostoina, minkä jälkeen hankkeen osapuolet pääsevät kommentoimaan niitä. Liito-orava LIFE -hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista uskoo, että ohjelmiston antama tuki auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä tilanteessa, jossa erilaisia näkemyksiä voi olla useampia.
– Tavoitteena on lähestyä asiaa analyyttisesti, rakentavien kommenttien ja ehdotusten kautta.
Liito-orava LIFE -hankkeessa on mukana yhteensä 19 osallistujatahoa. Maastokohteita on 40, joista kymmenen sijaitsee valtion mailla ja loput yksityisillä mailla.
– Suurin osa Suomen liito-oravista elää yksityismetsissä, joten Suomen metsäkeskus on erittäin tärkeä toimija hankkeessa, Hurme sanoo. Suomen metsäkeskuksen Liito-orava LIFE -hankkeen projektikoordinaattori Matti Välimäen mukaan hanke on käynnistynyt lupaavasti.
– Yhteistyö on edennyt, ja hyviä ideoita on jo jonkin verran löydetty. Uskon, että keinoja löytyy lisää, kunhan pääsemme pureutumaan aiheeseen.
Hankkeessa löytyneet parhaat käytännöt kootaan koulutusmateriaaliksi metsäammattilaisten käyttöön.
– Tavoite on, että koulutusmateriaali tarjoaa metsäammattilaisille riittävän tietopohjan liito-orava-alueiden suunnitteluun, Hurme sanoo.
Näin liito-orava huomioitiin Multialla
JAA ARTIKKELI: