– Pikkujäteillä saadaan kuljetettua enemmän puuta kerralla, mikä pienentää sekä päästöjä että kustannuksia kuljetettua yksikköä kohden, kertoo Jouni Karjalainen.

Roudan kantavuutta pyritään hyödyntämään puukuljetuksissa

Julkaistu 25.3.2021

Metsähallitus osallistuu tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään roudan kantavuuden hyödyntämistä puukuljetuksissa. Tavoitteena on tehostaa kuljetuksia sekä vähentää päästöjä ja kustannuksia.

Traficom myönsi kokeiluluvat kahdelle ”Pikkujätille” eli 84 ja 85 tonnin painoiselle HCTeli High Capacity Transport -yhdistelmälle. Ajoneuvot osallistuvat Oulun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Winter Premium -tutkimushankkeeseen.

– Tutkimme, voidaanko kuljetusten painorajoituksia roudan aikana nostaa aiheuttamatta tiestön rikkoutumista. Tarkoituksena on myös selvittää, paljonko routaa pitää olla, jotta kantavuus lisääntyy riittävästi raskaille yhdistelmille, kertoo yliopisto-opettaja Perttu Niskanen Oulun yliopistosta.

Metsähallitus on kiinnostunut mahdollisuudesta parantaa kuljetusten kustannustehokkuutta ja vähentää päästöjä. Puukuljetuksista aiheutuvien päästöjen vähentäminen tukee myös Metsähallituksen ilmastoohjelman tavoitteita.

– Pikkujäteillä saadaan kuljetettua enemmän puuta kerralla, mikä pienentää tuntuvasti päästöjä ja kustannuksia kuljetettua yksikköä kohden. Kaikki, mitä päästöistä saadaan nipistettyä, on kotiin päin, sillä noin puolet hiilijalanjäljestämme syntyy kuljetuksista, toteaa kehityspäällikkö Jouni Karjalainen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä.

Metsähallitus on käyttänyt hyvin tuloksin HCT-yhdistelmiä puukuljetuksiin Lapissa ja muualla Pohjois-Suomessa ennenkin. Traficom on myöntänyt luvat Pikkujättien käyttöön laajalla tieverkolla. Tietyillä hyvin kantavilla pääteillä 84 ja 85 tonnia painavat yhdistelmät saavat liikennöidä ympärivuotisesti. Muutoin tieverkostolla on 76 tonnin painorajoitus.

Talvisaikaan, marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin, Pikkujäteillä saa kuljettaa puuta myös eräillä alemman asteen teillä 84 ja 85 tonnin kokonaispainoilla. Lapin ELY-keskus ilmoittaa kuitenkin reiteittäin, milloin HCT-liikenne voidaan kyseisellä aikavälillä aloittaa ja milloin se pitää lopettaa.

Winter Premium -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää dynaaminen malli routakantavuuden ennustamiseen ja määrittämiseen. Reaaliaikainen tieto antaisi mahdollisuuden luopua nykyisen kaltaisesta jäykästä erikoislupamenettelystä. Sen sijaan tienpitäjä voisi tiekohtaisen tilanteen mukaan sallia erikoisraskaiden yhdistelmien liikennöinnin nykyistä laajemmin ja joustavammin.

Antureita autoihin ja teihin

Hankkeessa testataan kahta 10-akselista Pikkujättiä, joilla puutavara voidaan noutaa suoraan metsäautoteiden varrelta ilman siirtokuljetuksia. Autot on varustettu rengaspaineen säätöjärjestelmällä (CTI).

Oulun yliopisto tutkii, miten ajoneuvoihin asennettavien antureiden avulla saadaan kerättyä tiesäätietoa tiekohtaisesti. Teiden anturoinnin avulla tutkijat selvittävät, millaisen rasituksen ajoneuvot aiheuttavat teiden rakenteisiin ja miten routa kehittyy.

Ilmatieteenlaitos tutkii sääasemien tuottaman tiesään ja tiesääennusteiden yhteyttä routakantavuuteen.

Puukuljetuksista
aiheutuvien päästöjen
vähentäminen tukee
myös ilmasto-ohjelman
tavoitteita.

– Yhdistämällä tiesääasemien ja ajoneuvojen tuottama tieto saadaan kuva tien routatilanteesta ja sen kantavuudesta. Meitä kiinnostaa myös liikennesään yhteys liikenneturvallisuuteen, kertoo vanhempi tutkija, tekniikan tohtori Timo Sukuvaara Ilmatieteenlaitokselta.

Roudan hyödyntäminen raskaissa kuljetuksissa avaa mahdollisuuksia kuljetustehokkuuden kasvattamiseen varsinkin Lapissa, missä talvi- ja routakausi ovat pitkiä.

Winter Premium saa pääosan rahoituksestaan Euroopan aluekehitysrahastolta. Muita rahoittajia ovat Väylävirasto sekä Lapista puuta hankkivat Metsähallitus, Metsä Group ja Stora Enso.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVA JOUNI KARJALAINEN

JAA ARTIKKELI: