Sijoittajat hakevat nyt vastuullista kasvua

Yhä useampi sijoittaja arvostaa sijoituskohteessa tuoton rinnalla vastuullisuutta. Sijoituksia suunnataan kohteisiin, joilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi ilmasto- tai ihmisoikeuskysymyksiin.

Yhä useampi sijoittaja puntaroi sijoituskohdetta valitessaan kohteen eettisyyttä. Tämä on huomattu myös sijoitusmarkkinoilla. Rahastot raportoivat hiilijalanjäljestään, ja yritykset julkaisevat vastuullisuusraportteja siinä missä kertovat vuosituloksestaankin.

Anna Hyrske on yksi vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöistä Suomessa. Hän on työskennellyt alan asiantuntijana lähes 20 vuotta. Kesällä Hyrske aloitti johtavana vastuullisuusasiantuntijana Suomen Pankin palveluksessa, vastuullaan pankin vastuullisen sijoittamisen kehittäminen. Vaikka Suomen Pankissa on tehty vastuullisuustyötä jo jonkin aikaa, Hyrske on ensimmäinen, joka hoitaa tehtävää täysipäiväisesti.

– Kun aloitin vakuutusmaailmassa sijoitusten vastuullisuudesta puhumisen muutama vuosikymmen sitten, aihe oli vielä uusi. Nyt isot institutionaaliset sijoittajat ovat suurelta osin sitoutuneet toimimaan vastuullisesti allekirjoittamalla esimerkiksi YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, Hyrske kertoo.

Kun vastuullisuus alkoi yleistyä sijoitusmaailmassa, vastuullisuus tarkoitti yleensä salkun puhdistamista niistä sijoituksista, jotka eivät istuneet omaan arvomaailmaan. Nyt vallalla on aktiivisempi ote: rahalle etsitään kohteita, joiden uskotaan tarjoavan mahdollisuutta vaikuttaa. Sijoituksen ilmastovaikutukset kiinnostavat, mutta tärkeitä näkökulmia ovat myös ihmisoikeudet, läpinäkyvä rahoitus, yhteiskuntavastuu tai vaikkapa luonnon monimuotoisuuden suojelu.

Kertoakseen sijoittajille ja kuluttajille vastuullisesta toiminnastaan moni yritys julkaisee vastuullisuusarvioita. Näissä kansainvälisten alan mittauksiin erikoistuneiden yritysten tekemissä raporteissa liiketoimintaa tarkastellaan yleisesti ESG-mittaristolla. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista, jotka tarkoittavat vaikutusta ympäristöön (Environmental), sosiaalisia vaikutuksia (Social) ja hyvää hallintoa (Governance). Esimerkiksi USA:n 500 suurimmasta pörssiyrityksestä jo 90 prosenttia julkaisee ESGarvioita toiminnastaan.

Entä sitten metsä? Kuinka hyvin kotimainen metsäomaisuus istuu vastuulliseen sijoitussalkkuun? Sijoituksena ja omaisuusluokkana metsä on mielenkiintoinen. Metsästä myös puhutaan tällä hetkellä Hyrskeen mukaan sijoittajapiireissä paljon.

Kaksi ulottuvuutta

Metsään sijoituskohteena liittyy kaksi keskeistä vastuullisuuselementtiä: Metsäsijoitus toimii salkussa hiilijalanjälkeä kompensoivana sijoituskohteena. Toisaalta metsään tai metsäalan vastuulliseen yritykseen sijoittamista puoltaa puumateriaalin kasvava merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Tätä Hyrske kutsuu substituutiovaikutukseksi.

– Otetaan esimerkiksi muovituotteiden korvaaminen. Aasiassa asuessani näin omin silmin, kuinka pysäyttävää muoviroskan määrä voi suurkaupungeissa olla. Puupohjaisilla innovaatioilla on useita mahdollisuuksia korvata kertakäyttömuovia, esimerkiksi erilaisissa noutoruokapakkauksissa, Hyrske sanoo.

Hän mainitsee myös vaateteollisuuden, jonka tarpeisiin viljellyn puuvillan ilmastovaikutukset ja vedenkulutus ovat kasvava ongelma. Lisäksi monissa keinokuiduissa on mukana öljypohjaista muovia. Yhä useampi kansainvälinen brändi saattaa olla jatkossa kiinnostunut ilmastovaikutuksiltaan paremmista kangasmateriaaleista, jotka on valmistettu puukuidusta.

Kasvava metsä on myös hiilinielu, joka sitoo ilmakehästä hiilidioksidia ja hillitsee siten ilmastonmuutosta. Hiilinielumarkkinat ovat vasta kehittymässä, mutta markkinoilla voi olla paljonkin kysyntää metsäsijoitukselle, joka kompensoi joko yksittäisen ihmisen tai yrityksen toiminnan ilmastovaikutuksia.

Tuoton lisäksi haetaan
mahdollisuutta toimia
paremman maailman
puolesta.

– Näen, että metsällä on globaalisti kasvava merkitys. On tärkeää pitää huolta siitä, että metsään ja sen substituutiovaikutuksiin liittyvät mahdollisuudet tiedostetaan. Metsien käytön pitää kuitenkin olla kestävää ja myös luontoarvoja kunnioittavaa, Hyrske sanoo.

Vastuullisia vaihtoehtoja etsitään myös energia-alan sijoituskohteista. Yhä useampi maa on sitoutunut rajoittamaan liikenteestä sekä sähkön- ja lämmöntuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Tämä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista biopolttoaineilla ja muulla uusiutuvalla energialla, kuten tuulivoimalla.

TEKSTI ANNA GUSTAFSSON • KUVA VEIKKO SOMERPURO