Mikrokiteistä AaltoCell-sellua
AaltoCell-teknologia soveltuu moniin käyttötarkoituksiin.

Metsien merkitys korostuu

Julkaistu 25.4.2022

Luontoarvojen suojelu on tärkeää, mutta metsien merkitystä fossiilisten raaka-aineiden korvaajana ei pidä unohtaa. Professori Olli Dahl muistuttaa myös, että hyvin kasvava metsä sitoo hiilidioksidia enemmän kuin kasvunsa päätepisteeseen tullut metsä.

Aalto-yliopiston biotuotteiden ja biotekniikan laitoksen pitkäaikainen professori tunnetaan suorasanaisena puhujana. Pohjois-Pohjanmaan luonto sekä erityisesti Oulun ja Iijoen seudut ovat olleet Olli Dahlin mielimaisemia lapsuudesta lähtien. Vuosikymmenet kansainvälisen tutkimuksen kärjessä eivät ole karistaneet puheessa vahvana kuuluvaa pohjoisen murretta.

Kuten moni muukin metsäalan tutkija ja ammattilainen myös Dahl on seurannut suomalaista metsäkeskustelua ristiriitaisin tuntein. Suomi elää metsästä, mutta metsän kokonaismerkitys on hänen mielestään Suomessa hämärtynyt. Dahl kantaa huolta erityisesti pohjoisen ihmisistä.

– Jos kaikki metsät pohjoisessa suojellaan, mitä elinkeinoja jää alueen ihmisille. Ei kaikista ole matkailuyrittäjiksi, hän huomauttaa.

Ei Dahl toki suojelua vastaan ole. Oman 13 hehtaarin perinnöksi saadun metsäpalstansa hän päätyi harkinnan jälkeen suojelemaan. Alueen luontoarvot puolsivat päätöstä, ja samaan tulokseen tuli myös myös ely-keskus.

Kasvava metsä sitoo hiiltä

Metsistä on tullut myös yksi merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomessa on kertynyt metsänhoidon osaamista pitkältä ajalta. Hoitotoimien ansiosta metsän kasvu on Suomessa nopeutunut ja puuston määrä lisääntynyt huimasti.

– Mutta sitä ei oikein hahmoteta, että kasvuvaiheessa oleva metsä sitoo eniten hiilidioksidia. Itse asiassa vanhoista metsistä alkaa tuoreen tutkimuksen mukaan tapahtua jo hiilivuotoa. Aktiivinen metsänhoito ja uudistaminen on tärkeää, Dahl korostaa.

Bioalan
innovaatioiden
kehitystyö vaatii
isoja investointeja.

Dahl viittaa vasta julkaistuun kansainväliseen tutkimukseen, jossa tutkittiin pohjoisen havumetsävyöhykkeen aluetta. Tutkimuksessa verrattiin aktiivisen metsätalouden maita, kuten Suomea ja Ruotsia, niihin maihin, joissa metsää hyödynnetään vähemmän. Näitä maita ovat Kanada ja Venäjä. Tutkimuksessa oli mukana myös Alaska, jossa metsiä ei hyödynetä lainkaan.

Tulosten mukaan aktiivinen metsänhoito kasvatti metsien hiilivarastoa, esimerkiksi Pohjoismaissa viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin 35 prosenttia. Suomessa metsien kokonaishiilivarastosta korjataan vuosittain 1,5 prosenttia. Esimerkiksi Kanadassa hoidetuissakin metsissä hiilivarastosta korjataan vuosittain vain 0,3 prosenttia.

Yritykset eriarvoisessa asemassa

– Leikkaukset yliopistojen rahoitukseen ovat saaneet akateemisen maailman etsimään yhä useammin yhteistyökumppaneita yrityksistä. Suuret ja pienet yritykset eivät kuitenkaan hyödy tasa-arvoisesti akateemisen tutkimuksen tuloksista, Dahl sanoo.

Dahl peräänkuuluttaakin erityisesti pk-sektorille enemmän mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä tutkimusmaailman kanssa. Juuri pienille ja keskisuurille yrityksille omaan tutkimustoimintaan satsaaminen ilman takeita kaupallisesta sovelluksesta on riski.

– Pitäisi luoda keinoja, joilla pk-yritykset voisivat olla mukana kohtuullisilla panoksilla. Hyvinvoiva pk-sektori on se, joka synnyttää työpaikkoja, lisää hyvinvointia ja talouskasvua. Mutta tutkimustyössä kehitys voi kestää vuosia, ja pienten yritysten resurssit ovat rajalliset.

Paineet ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä tarve löytää uutta kasvua bioalalta vaikuttavat yritysten liiketoimintaan vahvasti.

– Vihreä siirtymä ei kuitenkaan saisi tapahtua pienempien yritysten kustannuksella – suurilla yrityksillä ei ole yhtä suurta riskiä, Dahl muistuttaa.

Biotalouteen vauhtia

Biotaloudesta on jo pitkään povattu Suomen talouden pelastajaa. Isot, kansainväliset metsäteollisuuden pörssiyritykset ovat alkaneet panostaa voimakkaasti biotalouteen, hieman erilaisin painotuksin.

Biokemikaalien ja -polttoaineen, puukuidusta valmistetun langan tai vaikka nanoselluloosan kehitystyö vaatii isoja investointeja, joihin usein vain isoilla yrityksillä on mahdollisuus. Dahl painottaa, että jos biotaloutta todella halutaan vauhdittaa, muutos tapahtuu poliittisen päätöksenteon kautta.

– Niin kauan kuin uusiutuvan metsäbiomassan rinnalla on halvempi fossiilinen vaihtoehto, asia ei etene. Ilman poliittista päätöstä verottaa fossiilisia raaka-aineita voimakkaasti ei muutosta synny, sillä raakaöljyn jalostajien asema ei heikkene ilman kilpailukysymyksen ratkaisemista.

Samaan tapaan Dahlin mukaan kiertotalous vauhdittuu vasta, kun jostakin raakaaineesta tulee pulaa.

– Ihmisten muisti on lyhyt. Kiertotalous on vanha keksintö. Suomessa oli pulaa kaikesta 1980-luvulle asti. Talouskasvun myötä kiertotalouden ajatus meni pilalle. Tällä hetkellä Euroopassa on pulaa tietyistä metalleista, ja niinpä kiertotalous on taas pakon edessä noussut arvoonsa.

TEKSTI ANNA GUSTAFSSON • KUVA AALTO-YLIOPISTO

JAA ARTIKKELI: