Nanosellusta valmistettu sidos nopeuttaa haavan paranemista
UPM Biomedicalsin kehittämä haavasidos nopeuttaa haavan paranemista ja lieventää potilaan kokemaa kipua. Haavasidos on yli kymmenen vuoden tutkimus- ja kehitystyön tulos, joka voitti vuoden 2021 Uusi puu -kilpailun.
Vuoden 2021 Uusi puu -kilpailun voittaja on FibDex-haavasidos, joka oli sekä tuomariston että yleisön suosikki.
Arvioissaan tuomaristo painotti ratkaisujen yhteiskunnallista merkitystä sekä kykyä vastata globaaleihin haasteisiin ja edistää kestävää kehitystä. Voittajilla tuli myös olla potentiaalia kansanvälisille markkinoille.
– Haavasidoksissa käytetyllä nanosellulla on erinomainen solu- ja kudosyhteensopivuus. Tästä on kertynyt paljon dataa lukuisissa soluviljelysovelluksissa sekä haavasidoksen kliinisessä tutkimuksessa, kertoo UPM Biomedicalsin johtaja Johana Kuncová-Kallio.
Nanosellu on voimakkaasti hydrofiilinen. Se imee vettä hyvin, ja kuitujen väliin jää paljon pikku koloja ja huokosia. Nanosellulla on siis hyvä vedenpidätyskyky.
– Iho säilyy sidoksen alla pitkään sopivan kosteana, mikä on haavan paranemiselle tosi tärkeää, Kuncová-Kallio toteaa.
Sopii myös ihonsiirtoihin
Kliinisessä tutkimuksessa on todettu, että FibDex vähentää potilaan tuntemaa kipua ja tuottaa parempilaatuisen ihokudoksen kuin käytettäessä tavanomaisia haavasidoksia.
– FibDex asetetaan haavan päälle vain kerran. Kun haava on umpeutunut, sidos irtoaa itsestään. Näin vältytään sidoksen vaihdoilta ja arpeutumista hidastavilta ihon repeytymisiltä. Lisäksi arpikudos jää verrattain pehmeäksi ja huomaamattomaksi.
Koska sidosta ei tarvitse välillä vaihtaa, säästyy haavanhoitoon kuluvaa aikaa. Tehokkaan hoidon ja nopean paranemisen seurauksena sairaala sekä yhteiskunta säästävät hoitokustannuksissa.
FibDex-haavasidosta voidaan käyttää myös ihonsiirroissa, joita tehdään esimerkiksi palovamma- ja syöpäpotilaille. Sidos asetetaan edistämään ihon uusiutumista alueelle, josta ihoa on siirretty toiseen paikkaan.
Koivu paras raaka-aine
UPM Biomedicals valmistaa FibDex-haavasidoksia Lappeenrannassa. Sidosten raakaaineena on koivu.
– Koivusta valmistetulla nanoselluloosalla todettiin olevan parhaat ominaisuudet biosovelluksissa, Kuncová-Kallio sanoo.
Uusiutuvasta luonnonmateriaalista valmistettujen sidosten ympäristövaikutus jää perinteisiä, muovista valmistettuja haavasidoksia pienemmäksi.
Nanosellusta valmistettua haavasidosta on tutkittu ja kehitetty yli kymmenen vuotta. Helsingin yliopisto on osallistunut tutkimushankkeeseen alusta alkaen.
– FibDex on maailman ensimmäinen puupohjainen nanosellusta valmistettu tuote, joka on sertifioitu kliiniseen käyttöön, Kuncová-Kallio sanoo.
Haavahoidon markkinat kasvavat
Tuote on koekäytössä Suomessa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja eräissä yksityisissä sairaaloissa. Suomessa jakelusta vastaa Steripolar.
FibDex sai Euroopan unionin myöntämän CE-merkin toukokuussa 2019. Viranomaishyväksyntä avaa mahdollisuuden markkinoida ja myydä tuotetta kaikkialla EU-alueella.
– Tarkoitus on laajentaa markkina-aluetta Euroopasta myös muihin maihin.
Markkinanäkymät nanosellupohjaisille hoitotuotteille ovat Kuncová-Kallion mukaan hyvät. Haavahoidon markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti noin viiden prosentin, tulevaisuuden soluhoidot 20 prosentin vuosivauhtia.
Uutta ihoa kasvattamaan
FibDexin lisäksi UPM Biomedicals on kehittänyt lääketeollisuuden tarpeisiin nanoselluloosapohjaisen GrowDex-hydrogeelin, joka soveltuu erityisesti kolmiulotteiseen (3D) solukasvatukseen. 3D-soluviljelmiä voidaan käyttää tautimallien ja lääkkeiden kehityksessä.
– Meillä on meneillään kuutisenkymmentä tutkimus- ja tuotekehitysprojektia lääketeollisuuden ja terveydenhuollon alueilla. Patentteja on kertynyt yli kolmesataa.
Nanosellu tarjoaa alustan edistyneille solupohjaisille hoidoille, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi kroonisten diabeteshaavojen hoidossa.
– Olemme ottaneet vasta ensimmäisen askeleen kliinisten tuotteiden markkinoilla. Yhtenä ajatuksena on lisätä sidokseen lääkkeitä ja seuraavassa vaiheessa kasvattaa sidoksessa ihosoluja. Näin voitaisiin esimerkiksi luopua kivuliaista ihonsiirroista, Kuncová-Kallio sanoo.
TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVA UPM BIOMEDICALS
Luonnollista makeutusta ja monikäyttöistä biomateriaalia
UUSI PUU 2021 -kilpailun kakkos- ja kolmospalkinnon pokkasivat KoivuBioTechin luonnollinen makeuttaja ja Sulapacin uusi monikäyttöinen biomateriaali.
Luonnollinen makeuttaja
KoivuBioTechin luonnollinen makeuttaja Rasweet on eristetty koivun sisäkuoresta. Tuoteinnovaatio on syntynyt Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kymmenvuotisen tutkimustyön tuloksena.
Rasweet on luonnollinen vaihtoehto synteettisille keinomakeuttajille, kuten aspartaamille ja asesulfaamille. Muita vastaavia luonnollisia makeuttajia ei markkinoilla ole. Maailman makeuttajamarkkinoiden koko on 55 miljardia dollaria.
Rasweetilla voidaan makeuttaa mitä tahansa elintarviketta tai juomaa. Sen sisältämä vadelmaketoni vaikuttaa myönteisesti aineenvaihduntaan ja saattaa tukea painonhallintaa. Tästä on saatu kliinistä näyttöä.
Metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntävän tuotteen valmistukseen voidaan käyttää Suomessa jo olevia tuotantolaitoksia. Keksintö perustuu kiertot alouteen, ja se vähentää materiaalihävikkiä.
Esteettinen biomateriaali
Kolmannen palkinnon pokanneen Sulapacin esteettisen ja monikäyttöisen biomateriaalin pääkomponentteina ovat puu ja kasviperäiset sidosaineet. Innovaatio on palkittu ja patentoitu.
Sulapac-biomateriaaleilla voidaan korvata muovia useissa eri tuotteissa, kuten kosmetiikkapakkauksissa, pilleissä, kertakäyttöaterimissa ja ruokapakkauksissa. Biopohjaiset materiaalit ovat orgaanisesti kierrätettäviä. Ne hajoavat luonnollisesti vedeksi, hiilidioksidiksi ja biomassaksi.
Valmistukseen käytetty puu otetaan teollisuuden sivuvirroista. Biomateriaalista voidaan valmistaa tuotteita samoilla koneilla, joilla tehdään muovituotteita, mikä helpottaa siirtymistä vastuulliseen vaihtoehtoon.
JAA ARTIKKELI: