Tuulivoimaloita merellä

Tuulivoimahanke Korsnäsin merialueella etenee

Julkaistu 21.6.2021

Metsähallituksen ensimmäinen oma merituulivoimapuistohanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Kattavat selvitykset ovat käynnissä, ja seuraavaksi aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi ja kumppanin etsintä.

Yksi Metsähallituksen ilmasto-ohjelman suurimmista tavoitteista on tuulivoiman tuotantokapasiteetin kolminkertaistaminen valtion alueilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pyritään muun muassa Korsnäsin merituulivoimapuistohankkeella, joka on monivuotinen, massiivinen projekti.

Metsähallituksen ensimmäinen oma merituulivoimapuistohanke saavutti tärkeän välietapin, kun Korsnäsin kunnanvaltuusto hyväksyi marraskuun lopulla Metsähallituksen jättämän kaavoitusaloitteen. Hanke on esiselvityksissä todettu toteuttamiskelpoiseksi, ja laajemmat selvitystyöt ovat käynnistymässä kaavoitusaloitteen hyväksymisen myötä.

– Olemme esimerkiksi koonneet aineistoa ja nykytilatietoa kattavampien selvitysten pohjaksi. Yhteistyökumppanimme AFRY Finland Oy:n kanssa olemme saaneet vietyä luvitusta ja teknistä suunnittelua eteenpäin. Electrical Expert Oy:n kanssa olemme tehneet sähkönsiirron esisuunnittelua. Nämä toimivat pohjana ympäristövaikutusten arvioinnille ja kaavoitusprosessille, Metsähallituksen hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki kertoo.

Hankkeessa valmistaudutaan käynnistämään kaavoitus sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) syksyn aikana. Koskimäen mukaan YVA-menettelystä käydään parhaillaan viranomaisneuvotteluja.

– Keräämme jo tietoa maastossa ja teemme ensimmäisiä luontoselvityksiä, kuten silakan kutualuekartoituksia. Tässä hyödynnetään Metsähallituksen jo olemassa olevaa tietoa ja ylipäänsä vahvaa osaamista ympäristöasioista, Koskimäki kertoo.

Etsinnässä osaava ja vastuullinen kumppani

YVA-menettelyn ja kaavoituksen lisäksi yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on kumppanin löytäminen. Projektijohtaja Pertti Tapion mukaan kumppanin haku on käynnistymässä.

– Etsimme kumppaniksemme isoa toimijaa, jolla on kykyä, osaamista ja halua kehittää hanketta yhdessä Metsähallituksen kanssa.

Tarkoituksena on etsiä kumppani, joka toimii projektissa Metsähallituksen rinnalla ja osallistuu hankekehitykseen. Metsähallituksen rooli on ennen kaikkea olla hankekehityksen mahdollistaja – kumppanin merkitys korostuu etenkin rakennuslupien myöntämisen jälkeen.

– Haemme osaajaa, joka pystyy toteuttamaan puiston rakentamisen sekä jää puistoon operoimaan ja tuottamaan sähköä. Ennen sähköntuotannon aloitusta Metsähallitus irtautuu hankkeesta ja jää vuokraisäntänä seuraamaan puiston toimintaa, Tapio kertoo.

Tapion mukaan kumppanin pitää olla paitsi osaava myös vastuullinen.

– On erittäin tärkeää, että kumppani täyttää Metsähallituksen vastuullisuusohjelman mukaiset tavoitteet.

Yhteistyötä ja yhteensovittamista

Merituulivoimapuistohanke on iso ja monitahoinen projekti, joka edellyttää yhteistyötä niin Metsähallituksen sisällä kuin sidosryhmienkin kanssa. Hanke on koko Metsähallituksen yhteinen, ja kaikki vastuualueet osallistuvat siihen omalla panoksellaan.

– Projektitiimissä on laaja edustus Metsähallituksen eri yksiköistä ja sidosryhmistä. Projektitiimi onkin ollut innokkaasti mukana, ja olemme käyneet monia hyviä keskusteluja, Tapio kertoo.

Myös Koskimäki korostaa laajan yhteistyön ja aktiivisen vuoropuhelun merkitystä.

– Yhteistyöllä on pyritty alusta alkaen löytämään esimerkiksi mahdollisimman hyvä hankealue, jossa on otolliset olosuhteet tuulivoimalle ja jossa aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Sijoittamalla hanke etäälle merelle on pystytty lieventämään hankkeen maisemavaikutuksia sekä saamaan riittävä etäisyys esimerkiksi Natura-alueisiin ja Merenkurkun maailmanperintöalueeseen. Avainsana on yhteensovittaminen, hän kertoo.

– Tällaisessa isossa projektissa esille nousee totta kai monenlaisia, vastakkaisiakin näkemyksiä. Yksi päätehtävistämme on näiden näkemysten ja projektin yhteensovittaminen, Tapio toteaa.

Hankkeessa tehdään laajalti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keskusteluja ja neuvotteluja on käyty muun muassa Korsnäsin kunnan, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjanmaan liiton, Geologian tutkimuskeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa.

Panostamme
yhteistyöhön,
osallistamiseen
ja viestintään.

Metsähallituksen sisällä Luontopalvelujen osaaminen korostuu ympäristövaikutusten ja luontoarvojen kartoittamisessa, mutta myös viestinnällä on merkittävä rooli. Koskimäen mukaan viestintä sekä sidosryhmätyö ja osallistaminen nähdään hankkeessa erittäin tärkeänä.

– Sidosryhmäviestintään halutaan panostaa, ja yksi tärkeä sidosryhmä on paikalliset. Kun koronatilanne helpottaa, jalkaudumme Korsnäsiin, jotta kuntalaiset voivat mahdollisimman matalalla kynnyksellä saada tietoa hankkeesta ja kertoa omista näkemyksistään, Koskimäki sanoo.

– Järjestämme yleisötilaisuuksia ja kerromme avoimesti, mitä tulee tapahtumaan ja miten kaavoitus edistyy, Tapio täydentää.

Laadukas valmistelu minimoi riskejä

Koskimäen ja Tapion mukaan kattavilla esiselvityksillä ja yhteensovittamisella pyritään siihen, että hanke on mahdollisimman hyvä ja laadukas. Myös mahdollisia riskejä arvioidaan jatkuvasti – maatuulivoimaan verrattuna merituulivoimahankkeissa on suuremmat riskit.

– Merituulivoimassa ei ole vielä niin valmiita menettelytapoja kuin maapuolella. Toisaalta myös voimalapaikkojen suunnitteleminen on hankalampaa. Maapuolella biologit voivat tarkastella maastoa kohtuullisen helposti, kun taas merenpinnan alla tutkiminen on vaikeampaa. Tässä ollaan uuden asian äärellä, Koskimäki selittää.

Monivuotisessa projektissa täytyy ottaa huomioon myös tuulivoimatekniikan nopea kehittyminen.

– Nykytekniikka mahdollistaa isommat turbiinit syvemmillä vesialueilla. Tämä on hyvä asia, koska syvemmällä pohjakasvusto ja eliöstö harvenevat eli ympäristön haittavaikutukset pienenevät, Tapio sanoo.

Toiveena on, että merituulivoimapuisto olisi sähköntuotannossa vuonna 2028. Lähivuosien tärkeimpiin tavoitteisiin lukeutuvat kaavoitus, kumppanin löytäminen ja paikallinen hyväksyntä hankkeelle.

– Toivomme, että kahden vuoden päästä kaavoitus on edennyt lähes loppuun ja saamme tehdä töitä yhdessä osaavan kumppanin kanssa. Haluamme saada myös hyvän käsityksen eri sidosryhmien näkemyksistä, Koskimäki ja Tapio visioivat.

TEKSTI NELLI MÄKITALO • KUVA VASTAVALO

Metsähallituksella käynnissä useita maatuulivoimahankkeita 

Metsähallituksella on tällä hetkellä käynnissä kuuden uuden maatuulivoimapuiston hankekehitys. Hankkeista kaksi on yhteistyöhankkeita muiden hankekehittäjien kanssa. Lisäksi Metsähallitus neuvottelee lukuisien uusien maatuulivoimaloille soveltuvien alueiden vuokrauksesta. 

Simon Lyypäkin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiprosessi ja kaavoitus ovat käynnistymässä. Alueella tehdään parhaillaan luontoselvityksiä, ja sinne valmistellaan tuulimittauksia. Suunnittelijoiden pöydällä on myös tuulivoimaloiden sijoittelusuunnitelma. Metsähallitus on toimittanut paikalliselle paliskunnalle GPS-pantoja, joiden avulla seurataan porojen liikkeitä. Saatujen tietojen avulla tuulivoimalat pyritään sijoittelemaan niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa poroelinkeinolle. 

Kajaanin Harsunlehdon osalta luontoselvitysten raportointi on lopuillaan ja kaavaluonnos valmistuu ja tulee nähtäville syksyllä. Harsunlehdossa on kiinnitetty huomiota erityisesti susiin ja pyritty selvittämään, onko tuulivoimaloilla vaikutusta niihin. 

Kajaanin Kivikankaan tuulivoimapuisto on ABO Windin ja Metsähallituksen yhteishanke. Siitä järjestettiin yleisötilaisuus kesäkuun alussa, ja sen YVA-ohjelma on parhaillaan nähtävillä. 

Pyhännän Konnunsuolla Metsähallituksella on Neova Oy:n (entinen VAPO) kanssa hyvin alkuvaiheessa oleva hanke. Samoin Puolangan kaksi tuulivoimapuistoa, Koirakangas sekä Hirvivaara-Murtiovaara, ovat alkuvaiheessa. 

Metsähallitus lisää kaikissa hankkeissaan vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien kanssa koronarajoitusten sallimissa rajoissa. 

Tuulivoimapuistoihin on suunniteltu alustavasti yhteensä parisen sataa tuulivoimalaa. Yhden tuulivoimalan nimellisteho olisi teknisestä kehityksestä riippuen noin 6–10 megawattia, joten maatuulivoiman hankekehityksessä on noin 1 200–2 000 megawattia. Näin ollen tuulivoimapuistojen vuotuinen energiantuotanto olisi noin 3 700–6 100 gigawattituntia, mikä vastaa noin miljoonan kotitalouden vuosittaista käyttösähkön kulutusta (5 000 kWh/kotitalous). 

Valtion mailla on tällä hetkellä 91 tuulivoimalaa. Vuosien 2021–2023 aikana uusia voimaloita on rakentumassa 90 kappaletta. Tuulivoimateknologia on kehittynyt vuosien aikana kovaa vauhtia: valtion maille rakennettujen voimaloiden teho on noin 245 megawattia, kun taas tulevien voimaloiden arvioitu teho on 400 megawattia. 

Uusien voimaloiden suurempi teho johtuu muun muassa siitä, että voimalat ovat korkeampia ja saavat hyödynnettyä tuulen paremmin. Tehokkaammilla voimaloilla ei ole todettu suurempia negatiivisia ympäristövaikutuksia. Samaan aikaan myös tuulivoimaloiden kierrätettävyys on parantunut, ja käyttöikänsä päähän tulevien tuulivoimaloiden purkaminen otetaan aiempaa paremmin huomioon sopimuksissa. 

TEKSTI: HANNA KAURALA

JAA ARTIKKELI: