Östersundomin arvokkaiden lintuvesien kunnostus on alkanut
Helsingin kaupunki, Metsähallitus ja Uudenmaan ELY-keskus ovat aloittaneet kunnostustoimenpiteet Bruksvikenin alueella. Harvinaisetkin lintulajit ovat jo löytäneet merenrantaniitylle.
Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Östersundomin lintuvedet Helsingin itärajalla ovat arvokkaita lintujen pesimä- ja ruokailualueita sekä muutonaikaisia levähdysalueita. Itämeren rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen päättymisen myötä järviruo’on määrä on lisääntynyt voimakkaasti suojeluilla lahdilla. Ruovikoituminen, yhdessä rantojen muun umpeenkasvun kanssa on muuttanut lintulajistoa. Esimerkiksi kahlaajalintujen määrät ovat vähentyneet.
Nyt Östersundomin lintuvesiin kuuluvaa Bruksvikenin aluetta on ryhdytty kunnostamaan Helsingin kaupungin toimesta. Kunnostustöihin sisältyy ruovikkoalueen koneellista niittoa ja laidunnusta. Ranta-alueilla on tarkoitus raivata puustoa avoimien ja puustoisten perinnebiotooppien kunnostamiseksi .
– Kunnostustyöt aloitettiin elokuussa niittämällä ruovikkoa Bruksvikenin lisäksi samaan Natura 2000 -alueeseen kuuluvilla Torpvikenin ja Kapellvikenin lahdilla. Koneelliset niitot ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa.”, kertoo ympäristösuunnittelija Kalle Meller Helsingin kaupungista.
Niitto, laidunnus ja hakamaiden kunnostus luo elintilaa monille lajeille
Niiton ja laidunnuksen lisäksi kunnostetaan rantojen avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja, joilta harvennetaan tiheää puustoa. Hoidot hyödyttävät alueen umpeenkasvusta kärsivää niitty- ja ketolajistoa. Tulevaisuudessa esimerkiksi nyt harvalukuisina esiintyvät ahopäivänkakkara, kissankello ja peltovirvilä saavat lisää elintilaa.
-Ruovikon niittomurskaus laidunnuksen alkuvuosina nopeuttaa matalamman niittykasvillisuuden palautumista. Matalakasvuiset merenrantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle vaateliaalle putkilokasville, hyönteiselle sekä linnuista esimerkiksi kahlaajille ja sorsalinnuille, kertoo suojelubiologi Martina Reinikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Linnuista avointen niittyjen ja puustoisten alueiden mosaiikkia suosii mm. pikkulepinkäinen, joka on umpeenkasvun myötä vähentynyt alueella. Puiden kaulaamisella ja tekopökkelöillä tuotetaan lisää lahopuuta tikoille ja pölyttäjähyönteisille. Luonnonsuojelualueen luonnontilaisen kaltaisiin metsiin ja rantoja ympäröiviin tervaleppälehtoihin ei laidunnuksen lisäksi pääsääntöisesti suunnitella muita hoitotoimia.
-Linnut ovat löytäneet niitetyt alueet ilahduttavasti jo tänä syksynä. Rantaniityltä on havaintoja muun muassa äärimmäisen uhanalaisista suokukoista ja pikkusirreistä. Avoimet alueet ja suuret lintumäärät ovat houkutelleet paikalle myös petolintuja, kuten suohaukkoja ja harvinaisia haarahaukkoja”, sanoo suojelubiologi Antti Below Metsähallituksen Luontopalveluista.
Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä on suunniteltu yhteistyössä alueen suurimman maanomistajan Helsingin kaupungin, Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Metsähallituksen Luontopalvelut on laatinut Bruksvikenille toimenpidesuunnitelman osana Lumovoimaa! -hanketta. Alueelle etsitään maaseutuyrittäjää, joka toisi ensi kesäksi laitumelle eläimiä huolehtimaan alueen luonnonhoitotöistä jatkossa.
Lumovoimaa! Luonnonsuojelualueet maaseudun yrittäjien tulonlähteeksi on Metsähallituksen Luontopalveluiden ja ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset yhteishanke. Sen jonka tavoitteena on lisätä luonnonsuojelualueiden niittyjen ja hakamaiden hoitoa. Hankkeessa ideoidaan uusia työmahdollisuuksia maatalousyrittäjille ja etsitään myös uusia laidun- tai niittokohteita Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen luonnonsuojelualueilta. Karjan lisäksi kohteilla tarvitaan yrittäjiä, jotka esimerkiksi niittävät ruovikoituneita alueita tai raivaavat puita ja pensaita.
Rannikkoruokohanke käynnistyi Kirkkonummen Norra Fladetilla
John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen uudessa yhteishankkeessa parannetaan Itämeren tilaa niittämällä ja poistamalla järviruokoa. Samalla edistetään uusiutuvan ruokomassan käyttöä turvetta korvaavana raaka-aineena sekä suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemia.
Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on tehostaa ruokomassan hyödyntämistä ja jatkojalostusta, korjuuyrittäjyyden kasvua sekä alan liiketoimintamallien rakentumista niin, että tulevaisuudessa ruokoa voidaan hyödyntää kestävästi ja markkinaehtoisesti. Ruokokasvuston poistamisella on myös positiivinen ilmastovaikutus, koska niiton jälkeen rantavedessä ei ole mädäntyvää ruokomassaa, josta voisi vapautua metaania.
Hanke aloitettiin syyskuussa Norra Fladetin arvokkaalta perinnemaisema-alueelta. Norra Fladet kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja on erityisesti linnustoltaan arvokas kosteikko. Ruovikon valtaamia entisiä merenrantaniittyjä ja niiden linnustoa palautetaan ruovikon niiton avulla. Työ on hyödyttänyt erityisen paljon levähtäviä kahlaajia, puolisukeltajasorsia ja hanhia. Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia.
TEKSTI JA KUVAT EMMA MARTTILA
JAA ARTIKKELI: