Tuomas Aslak Juuso Saamelaiskäräjillä
– Saamelaiskäräjät on poliittinen areena, jossa eri näkemykset kohtaavat, Tuomas Aslak Juuso sanoo.

Akwé: Kon -malli antaa suuntaviivat saamelaisalueen luonnonvara­suunnittelulle

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee siitä, että saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmaa laaditaan Akwé: Kon -malliin nojautuen. Toimintamallilla pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuuden, alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja saamelaisten perinteisen tiedon säilyminen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso vastaa puhelimeen itäisestä Helsingistä. Marraskuinen päivä kuluu neuvotteluissa eri ministeriöissä, ja moninaiset teemat vaihtelevat koronatilanteesta vihapuheeseen. Tänä syksynä Metsähallitus on aloittanut saamelaisten kotiseutualueella luonnonvarasuunnittelun, jossa saamelaiskäräjät on tiiviisti mukana.

– Tilanne on uusi, sillä luonnonvarasuunnitelmaa tehdään nyt ensimmäistä kertaa koko saamelaisten kotiseutualueelle. Metsähallituksen kanssa on sovittu Akwé: Kon -toimintamallin soveltamisesta. Malli on keskeinen saamelaisten perinteisen elämäntavan ja tiedon huomioonottamisessa, Juuso sanoo.

Luonnonvarasuunnitelmalta odotetaan paljon

Juuso aloitti puheenjohtajakautensa saamelaiskäräjillä vuoden 2020 alussa. Mielikuvat, joissa saamelaiskäräjät on nähty niin paikallisyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin tuulisena paikkana, Juuso korjaa virheellisinä.

– Se, että saamelaiskäräjät olisi riidan areena, ei missään nimessä pidä paikkaansa. Se on poliittinen areena, jossa eri näkemykset kohtaavat.

Mitä tulee päätöksentekoon saamelaisalueella, Juuson mukaan suomalainen yhteiskunta päättää vieläkin pitkälti saamelaisten asioista.

– Saamelaiskäräjät on se instituutio, jolla on paras tieto Saamen asioista ja kansasta varsinkin luonnon ja maan käyttöön liittyvissä asioissa. Mutta meidän kantojemme mukaan harvoin mennään, Juuso toteaa. Vuosina 2022–2027 sovellettavaan luonnonvarasuunnitelmaan kohdistuukin paljon odotuksia.

– Luonnonvarojen käytön ohjaus on ennen ollut hyvin haasteellista. Siihen liittyvät odotusarvot ovat nyt korkealla. Keinot, joilla saamelaisten oikeudet turvataan suunnitelmassa, ovat olleet päällimmäisinä suunnittelutyön aloitusvaiheessa. Toivon, että ne pysyvät prioriteettina loppuun saakka, Juuso sanoo.

Yhdeksi luonnonvarasuunnittelun tavoitteeksi Juuso nostaa sen, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutuksia pyritään vähentämään.

Toimintamalli perinteisen tiedon käyttöön

Biodiversiteettisopimuksen 8. artikla velvoittaa suojelemaan alkuperäiskansojen omaa, luonnon kirjoa koskevaa tietoa. Artiklan toteuttamiseksi on laadittu Akwé: Kon -toimintamalli, jota myös Metsähallitus käyttää luonnonvarasuunnittelussa ja luonnonsuojelu- ja erämaa-alueidensa hoidon ja käytön suunnittelussa.

Akwé: Kon on mohawkin kieltä ja tarkoittaa kaikkea luomakunnassa. Akwé: Kon -mallilla pyritään turvaamaan niin luonnon monimuotoisuuden kuin alkuperäiskansakulttuurin luontosuhteen ja perinteisen tiedon säilyminen.

Juuso on tyytyväinen siihen, että Akwé: Kon on otettu käyttöön Suomessa. Se on konkreettinen mekanismi, jolla sopimusta voidaan soveltaa.

– On luotu rakenne, jolla perimätietoa arvioidaan ja jolla pyritään estämään negatiiviset vaikutukset perinteiseen elämäntapaan. Juuso selvittää, että saamelaiset otetaan huomioon luonnonvarasuunnittelussa usealla tasolla: Akwé: Kon turvaa saamelaisten oman tiedon huomioimisen prosessissa. Saamelaiskäräjiltä on kolme jäsentä yhteistyöryhmässä, joka pyrkii sovittamaan eri intressejä. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut taas varmistavat, että oikeudet otetaan huomioon.

– Tähän mennessä olen ollut positiivisesti yllättynyt. Metsähallitus on ollut hyvin valmis resursoimaan Akwé: Kon -työtä, ja perinteinen tieto voi tulla hyvin huomioiduksi. Toki koko prosessi on asioiden yhteensovittamista, mutta nyt on hyvät edellytykset sille, että saamme aiempaa parempaa tulosta aikaiseksi, Juuso arvioi.

YK:sta saamelaiskäräjille

Tuomas Aslak Juuso on kansainvälinen saamelainen. Hänellä on pitkä kokemus työstä YK:ssa, jossa hän osallistui neuvotteluihin alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen kansallista täytäntöönpanoa koskevasta asiakirjasta.

Suomessa näin mittavaa kokemusta alkuperäiskansojen asioista on vain harvalla. Juuso huomauttaakin, että ministeriöissä ei ole riittävästi perehdytty valtion alkuperäiskansoja koskeviin sopimuksiin tai niiden soveltamiseen.

Mutta suuret ovat myös puheenjohtajan haasteet. Ilmastonmuutos tuo saamelaiskäräjillekin vaikeita tehtäviä.

– Tarvitaan hallitustason päätöksiä saamelaisten oman ilmastotyön ja sopeutumisen resursseista. Ylhäältä ei voida sanella, miten saamelaisten ja elinkeinojen pitää sopeutua. Sen pitää tapahtua saamelaisten omasta tarpeesta. Ehkä tarvitaan saamelaisten oma ilmastopaneeli, joka luo toimintamallin, Juuso pohtii.

Lopuksi Juuso muistuttaa, että kaikki on meillä lainassa.

– Täällä ollaan se 70–80 vuotta. Ei ylenpalttinen voitontavoittelu saa syödä tulevien sukupolvien elintilaa.

TEKSTI MARJATTA SIHVONEN• KUVA SAAMELÄISKÄRÄJÄT

Saamelaiskäräjät vastaa Suomen alkuperäiskansan itsehallinnosta

  • Saamelaiskäräjät perustettiin 1996
  • Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on kirjattu perustuslakiin ja se pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukseen 169
  • Vaaleilla valittava saamelaiskäräjät toteuttaa perustuslain säätämiä tehtäviä alkuperäiskansakulttuurin säilymiseksi ja kehittämiseksi
  • Kolttasaamelaisten asioista päättää lakisääteinen kolttien kyläkokous
  • Suomessa on noin 10 000 saamelaista
  • Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, joista kaikki ovat uhanalaisia: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame

Info-laatikon symboli

JAA ARTIKKELI: