Tuula Packalen
– Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, kuinka nopeita ja laajoja muutoksia toimintaympäristössä voi tapahtua, Tuula Packalen toteaa.

Epävarmoina aikoina riskitietoisuus ja vakaus korostuvat

Julkaistu 25.4.2022

Luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen peilaa metsäalan tulevaisuutta taustalla vaikuttavien muutostekijöiden kautta. Hänen mukaansa uusiutuvat luonnonvarat ovat suomalaisille tärkeä voimavara ja vahvuus, ja niiden merkitys on viime aikoina kasvanut.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, kuinka nopeita ja laajoja muutoksia toimintaympäristössä voi tapahtua. Samaan aikaan taustalla vaikuttavat pidempiaikaiset kehitystrendit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.

Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Tuula Packalen lähestyykin metsäalan tulevaisuutta taustalla olevien muutostekijöiden kautta. Niitä on mietitty sekä kansallisen metsäohjelman uudistamisen yhteydessä että valtioneuvoston kanslian tulevaisuustyössä.

Erityisen ajankohtaisia ovat Ukrainan sodan aiheuttamat muutokset geopolitiikassa ja globaalissa taloudessa. Kansallinen omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet tärkeään rooliin, ja ne haastavat globaalia markkinataloutta ja sen toimitusketjuja. Samalla tarve vihreälle siirtymälle eli irtautumiselle fossiilitaloudesta nopeutuu. Packalen nostaa esiin myös EU-säätelyn lisääntymisen sekä julkisen talouden kestävyysvajeen.

– Olen seurannut Euroopan unionin politiikkavalmistelua pitkään. Nykyinen komissio on hyvin aloitteellinen, mutta se uskoo aiempaa enemmän kaikille jäsenvaltioille yhteiseen regulaatioon, Packalen kertoo.

EU:n pääosastoilta ja eri politiikkalohkoilta tulee yhtä aikaa monia aloitteita ja strategioita, mutta ne jäävät aika yleiselle tasolle, eikä niiden keskinäisiä riippuvuuksia ole arvioitu. Silloin niiden toimeenpano kansallisella tasolla on haasteellista.

– Strategioita pitäisi katsoa myös niiden keskinäisen koherenssin näkökulmasta ja niiden vaikutuksista pitäisi laatia kokonaisarvioita. Tähän Suomi on kiinnittänyt huomiota omissa lausunnoissaan.

Usein asiat tulevat jäsenmaiden käsittelyyn vasta siinä vaiheessa, kun niistä on jo tehty lainsäädäntöaloitteita. Silloin niiden sisältöön ei enää pääse vaikuttamaan.

– Komission ja jäsenmaiden kesken pitäisi käydä aktiivista keskustelua jo siinä vaiheessa, kun strategioita vasta valmistellaan.

Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään

Ilmastonmuutos on yksi keskeinen megatrendi, johon EU pyrkii vaikuttamaan laajalla Green Deal-ohjelmallaan. Green Dealin tavoitteet, kuten päästöjen vähentäminen, vihreä kasvu ja siihen liittyvät uudet investoinnit ja työpaikat sekä hyvinvointi ja terveys, ovat täysin Suomen tavoitteiden mukaisia. Kyse on siitä, miten vihreä siirtymä tehdään oikeudenmukaisesti ja miten jäsenmaiden omat erityispiirteet otetaan siinä huomioon.

EU:n eri strategioiden
vaikutuksista pitäisi
laatia kokonais-
arvioita.

– Jäsenmaat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten kyse on myös keinovalikoimasta. Suomen pitäisi pystyä kertomaan komissiolle, että jaamme yhteisen huolen ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Meidän pitäisi nostaa vahvemmin esiin, että olemme täällä huolellisesti miettineet ja mietimme edelleenkin keinoja, joilla näitä yhteisiä haasteita voidaan ratkaista, Packalen pohtii.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeintä on fossiilisten päästöjen vähentäminen. Metsäsektorin mahdollisuudet liittyvät biopohjaisiin materiaaleihin ja polttoaineisiin, joilla voidaan korvata fossiilisten energialähteiden ja raaka-aineiden käyttöä. Packalen näkee muun muassa puupohjaisissa tekstiileissä ja uusissa pakkausmateriaaleissa isoja mahdollisuuksia niin kansallisesti kuin globaalistikin. Lisäksi metsillä on tärkeä merkitys hiilensidonnassa, ja hiilinielujen kasvattaminen kuuluu myös Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin sekä Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaan.

– Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys sekä huoltovarmuuden että vientitulojen näkökulmasta korostuu tällaisina epävarmoina aikoina. Luonnonvarat ovat meille suomalaisille tärkeä voimavara ja vahvuus. Luonnonvarojen käytössä on huolehdittava myös ympäristöasioista ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Ilmakuva Evon retkeilyalueesta
– Uusiutuvat luonnonvarat ovat meille suomalaisille tärkeä voimavara ja vahvuus, Packalen toteaa.

Sivuvirroista uutta liiketoimintaa

Suomessa metsätalous perustuu siihen, että samasta metsiköstä saadaan raaka-ainetta moniin käyttötarkoituksiin ja puun eri osat ohjataan niille parhaiten soveltuvaan käyttöön.

– Kiertotalous sekä vähemmästä enemmän -ajattelu ovat olleet metsäsektorilla arkipäivää jo pitkään. Esimerkiksi sahauksen ja sellunkeiton sivutuotteita hyödynnetään lämmöntuotannossa sekä uusien biopohjaisten tuotteiden raaka-aineena.

Packalenin mukaan sivuvirtojen hyödyntäminen ja uusien tuotteiden kehittäminen kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttävät riittävän isoja käsittelyeriä ja uusia investointeja.

– Yhtenä huolena on, miten saamme Suomesta riittävän houkuttelevan ympäristön uusille investoinneille. Investointeja tarvitaan, jotta pystyisimme hyödyntämään raaka-aineita tehokkaasti – myös korkean jalostusarvon tuotteisiin.

Metsähallitukseen
kohdistuu yhteis-
kunnan taholta
paljon odotuksia.

Yhteiskunnallisista muutoksista Packalen nostaa esiin erityisesti yhteiskunnan moniäänisyyden ja moniarvoistumisen. Ne edellyttävät myös metsäalan toimijoilta uudenlaista osaamista: täytyy oppia kuuntelemaan ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä sekä käymään avointa dialogia.

Yhteiskunnan moniarvoistuminen heijastuu myös kulutuskäyttäytymiseen. Yhä useampi haluaa omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, minkälaisista materiaaleista tuotteita valmistetaan. Kuluttajia kiinnostaa myös tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperä, jonka seuraamiseen digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia.

– Ylipäätään teknologian ja digitalisaation kehitys on yksi tulevaisuuden tekijä, johon sisältyy paljon mahdollisuuksia. Kehittämisessä täytyy ottaa huomioon myös siihen liittyvät haasteet, kuten kyberturvallisuus.

Metsähallituksen toiminta lisää vakautta

Muuttuvassa maailmassa Packalen peräänkuuluttaa päättäjiltä riskitietoisuutta sekä erilaisten tulevaisuuskuvien hahmottamista. Metsähallitukselta hän odottaa vakautta, vastuullisuutta ja luottamuksen lisäämistä.

– Metsähallituksella on tärkeä rooli alueellisena vakauttajana ja sosiaalisen kestävyyden turvaajana. Toinen tärkeä asia on vastuullisuus. On hienoa, miten vastuullisuus on integroitu Metsähallituksen kaikkeen toimintaan.

Kolmantena asiana hän nostaa luottamuksen rakentamisen. Metsähallitusta haastetaan nyt eri puolilta, ja siihen kohdistuu yhteiskunnan taholta paljon odotuksia.

– Metsähallituksen tulisi vielä enemmän avata omia suunnittelu- ja muita prosessejaan, joiden avulla varmistetaan toiminnan kestävyys ja luontoarvojen turvaaminen. Vuosi- ja vastuullisuusraportissa sekä arvonluontimallissa näitä on kuvattu, mutta niistä voisi kertoa vielä aktiivisemmin. Se voisi lisätä kansalaisten luottamusta entisestään ja hälventää Metsähallituksen toimintaan kohdistuvia aiheettomia huolia, Packalen pohtii.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVAT SARI GUSTAFSSON, MARKUS SIRKKA

JAA ARTIKKELI: