Haasteellinen vuosi tuotti hyvän kokonaistuloksen

Metsähallitus saavutti vuonna 2022 taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Metsähallituksen toiminta edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista ja luo hyvinvointia niin alueille kuin yksittäisille ihmisillekin.

Vuotta 2022 leimasi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä aiheutti epävarmuutta, kiihdytti inflaatiota ja nosti kustannuksia merkittävästi.

– Varsinkin alkuvuosi oli liiketoiminnan kannalta haastava, mutta tilanne tasaantui loppuvuodesta. Saavutimme hyvän tuloksen edistäen samalla ympäristö-, ilmasto- ja muita strategisia tavoitteitamme, Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelä toteaa.

Metsähallitus-konsernin liikevaihto oli 423 miljoonaa euroa ja tulos 150,9 miljoonaa euroa. Hyvä tulos on seurausta puun hyvästä menekistä ja hinnasta sekä tuulivoiman hankekehityksestä. Panostukset biodiversiteetin turvaamiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin nousivat yli 80 miljoonaan euroon.

– Eri tavoitteiden yhteensovittaminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat ydintoimintaamme ja edellytyksenä kaikelle menestymiselle, painottaa Niemelä.

Valtion monikäyttömetsistä korjattiin vuonna 2022 puuta 5,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä on edellisvuotta vähemmän. Metsähallituksen kestävä hakkuusuunnitemääritetään alueellisissa luonnonvarasuunnitelmissa yhdessä sidosryhmien kanssa. Viime vuosina valtion metsien hakkuut ovat jääneet jonkin verran alle luonnonvarasuunnitelmissa määritetyn tason.

Eri tavoitteiden
yhteensovittaminen
on ydintoimintaamme.

– Metsätaloudessa panostettiin viime vuonna aktiivisiin luonnonhoitotöihin, uhanalaisiin lajeihin ja ilmastoviisaaseen toimintaan. Tavoitteena on kasvattaa monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä, Niemelä kertoo.

Ennätysmäärä ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä

Valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä tehtiin viime vuonna ennätyksellisen laajasti luonnon monimuotoisuutta edistäviä ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä – yhteensä 17 400 hehtaarilla. Suurimmat pinta-alat kertyivät soiden ennallistamisesta. Lisäksi Metsähallitus kunnosti virtavesiä ja kalojen elinympäristöjä sekä poisti kalojen vaellusesteitä.

Suojelualueilla työt toteutettiin Helmielinympäristöohjelman ja EU:n LIFE-rahoituksen turvin. Monikäyttömetsissä toimenpiteet tehtiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulorahoituksella.

Puhtaan energian tarve ja vihreä siirtymä ovat vauhdittaneet tuulivoiman hankekehitystä valtion alueilla. Hankekehitykseen sisältyy aina laajat luonto- ja ympäristöselvitykset.

Merituulivoiman hankekehityksessä saavutettiin tärkeä etappi, kun Metsähallitus allekirjoitti Vattenfallin kanssa sopimuksen Korsnäsin edustalle suunnitellun merituulivoimapuiston kehittämisestä ja rakentamisesta.

– Pitkän neuvottelurupeaman jälkeen saimme vastuullisen ja luotettavan kumppanin, Niemelä toteaa.

Luonnossa liikkumisen suosio jatkui, vaikka kansallispuistojen käyntimäärät laskivatkin koronapandemian aikaisista huippuluvuista. Vuonna 2022 kansallispuistoissa ja Metsähallituksen muissa retkikohteissa kirjattiin yhteensä 7,4 miljoonaa käyntiä, ja Suomen 41. kansallispuisto avattiin Sallaan. Eräharrastusten suosio säilyi vuoden 2021 tasolla – viime vuonna valtion mailla vietettiin yli 0,5 miljoonaa eränkäyntipäivää.

Metsähallituksen toiminnalla on taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Toiminnan vaikuttavuutta kuvataan arvonluontimallilla.

– Toimintamme tuottaa hyvinvointia ja ratkaisuja moniin haasteisiin. Esimerkiksi vilkkaana jatkuva tuulivoiman hankekehitys ja metsien hiilinielujen kasvattaminen edistävät Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, Niemelä muistuttaa.

Vuonna 2022 Metsähallituksen toiminnan suorat vaikutukset yhteiskuntaan verojen, palkkojen, materiaali- ja palveluostojen, investointien ja tuloutuksen kautta olivat 513 miljoonaa euroa. Epäsuoria talousvaikutuksia syntyi hankintojen ja ulkopuolelta ostetun työn arvoketjujen sekä mahdollistettujen työpaikkojen kautta 3 miljardin euron verran.

Jatkuvaa toiminnan kehittämistä

Metsähallituksen lähitulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka siihen sisältyy epävarmuustekijöitä. Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen, valtiontalouden tilanne, luontokato ja ilmastonmuutos ovat isoja haasteita, jotka heijastuvat myös Metsähallituksen toimintaan.

Metsähallituksen isoina strategisina tavoitteina ovat jatkossakin ilmastonmuutoksen hillintä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. EU:n biodiversiteettistrategia asettaa EU-tason tavoitteet luonnon monimuotoisuudelle ja luontokadon hillitsemiselle.

Vihreä siirtymä ja sähkön tarpeen kasvu lisäävät tuulivoiman kysyntää, ja erityisesti merituulivoiman lisäämiseen kohdistuu paljon odotuksia.

Valtion maihin
kohdistuu paljon
odotuksia.

– Tuulivoiman hankekehitys jatkuu vilkkaana. Meillä on maalla useita omia ja yhteishankkeita, ja merellä tuomme markkinoille kaksi uutta hankealuetta, Niemelä kertoo.

Niemelän mukaan kasvavaa kysyntää on myös puupohjaisille tuotteille, joilla voidaan korvata uusiutumattomista raakaaineista valmistettuja tuotteita.

– Metsiin ja ylipäätään valtion maihin kohdistuu myös paljon muita odotuksia, joten yhteensovittamisen ja vuoropuhelun merkitys kasvaa entisestään. Meidän on lisättävä panostuksia biodiversiteetin turvaamiseen ja kehitettävä toimintaamme muutenkin jatkuvasti, Niemelä korostaa.

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus ja sen hallitusohjelma tulevat vaikuttamaan Metsähallituksen omistajapoliittisiin linjauksiin.

– Meidän toiveemme on, että valtion maiden ja vesien mahdollisuuksia voidaan hyödyntää myös jatkossa niin, että ne tuottavat arvoa ja hyvinvointia tuleville sukupolville, Niemelä painottaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVAT MIKAEL AHLFORS