Ilmasto-ohjelmalla edistetään kestäviä ratkaisuja

Metsähallitus käynnisti ilmasto-ohjelman laatimisen vuonna 2019 osana vastuullisuusohjelmaansa. Ohjelman avulla pyritään sekä hillitsemään ilmastonmuutosta että sopeutumaan sen aiheuttamiin muutoksiin.

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseen. Lisäksi maamme tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä päästöjen vähentämistä että hiilinieluista huolehtimista.

– Haluamme olla mukana tuottamassa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmasto-ohjelma auttaa tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti oman toimintamme ilmastovaikutuksia ja kehittämään toimintaamme. Selvitämme arvoketjujen avulla myös laajemmin tuotteidemme ja palvelujemme vaikutuksia asiakkaidemme kasvihuonepäästöihin, kertoo ilmasto-ohjelman projektipäällikkö Johanna Leinonen.

Ilmasto-ohjelman päätavoitteisiin kuuluu hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistaminen sekä fossiilisten raaka-aineiden ja energian korvaaminen uusiutuvilla raakaaineilla ja energialla. Tavoitteet näkyvät sekä Metsähallituksen omassa toiminnassa että arvoketjujen kautta myös laajemmin.

– Käynnistimme viime vuonna useita hankkeita ja laskelmia, jotka tuottavat arvokasta tietoa ohjelman tueksi ja auttavat kehittämään toimintaa entistä ilmastoviisaammaksi. Olemme muun muassa tilanneet Luonnonvarakeskukselta laskelman valtion maiden hiilinieluista ja -varastoista.

Valtion monikäyttömetsät ja suojelualueet toimivat luonnon hiilinieluina ja -varastoina. Monikäyttömetsien hiilinieluja ja -varastoja voidaan vahvistaa useilla hyvään metsänhoitoon ja metsien käsittelyyn liittyvillä toimilla. Metsähallituksen ilmastoviisas metsätalous -hanke on jo tuottanut valtion metsien hiililuokituksen, joka auttaa ottamaan ilmastonäkökulman huomioon valtion metsien hoidossa. Tärkeintä hiilinielujen vahvistamisessa on huolehtia metsien hyvästä kasvusta ja terveydestä. Suojelualueiden metsät lisäävät puolestaan valtion metsien hiilivarastoja.

– Hallitusohjelman mukaisesti Metsähallitukselle tullaan asettamaan hiilinielutavoite. Odotamme sen osalta vielä tarkempaa tietoa omistajapoliittisista linjauksista ja suunnittelemme sen jälkeen tarvittavat toimenpiteet.

Hiilijalan- ja -kädenjälki

Ilmasto-ohjelmassa selvitetään myös Metsähallituksen hiilijalanjälki. Se kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy Metsähallituksen omasta toiminnasta. Suurimmat päästöt syntyvät asiakkaille toimitetun puun korjuusta ja toimituksista, joiden aiheuttamia päästöjä on seurattu jo vuodesta 2005 lähtien. Päästöt ovat seurantajakson aikana pienentyneet erityisesti kaukokuljetuksessa, jossa on panostettu kuljetusten ympäristöystävällisyyteen ja taloudellisuuteen. Tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2020 laskentaan otetaan mukaan myös muu maastossa tapahtuva työ, henkilökunnan matkustaminen, rakennusten energiankulutus sekä ICT-palvelut.

– Tavoitteena on pienentää Metsähallituksen hiilijalanjälkeä muun muassa vähentämällä energiankulutusta ja parantamalla energiatehokkuutta sekä luopumalla öljyn käytöstä kiinteistöjen lämmittämisessä.

Metsähallituksen toiminnalla on positiivisia ilmastovaikutuksia myös yhteiskunnan arvoketjuissa. Osana ilmasto-ohjelmaa tehdään hiilikädenjälkilaskelma. Siinä selvitetään, minkälaisia hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä valtion mailta saatava aines- ja energiapuu sekä tuulivoima tuottavat arvoketjuissa.

– Valtion maille rakennetaan tuulivoimaa ja Metsähallituksen toimittamasta puusta valmistetuilla biotalouden tuotteilla pystytään korvaamaan fossiilisia tuotteita ja raaka-aineita. Nämä vaikutukset vähentävät osaltaan kasvihuonepäästöjä.

Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi ilmasto-ohjelmassa mietitään myös toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo luonnossa muun muassa lajiston muutoksina, ja muuttuneet sääolot aiheuttavat jo monenlaista haittaa käytännön toiminnalle.

– Keskeinen keino ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallitsemiseksi on sisällyttää ilmastonmuutosnäkökulma osaksi kaikkea toiminnan suunnittelua ja riskien arviointia.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVAT PETRI PUURUNEN, MARKUS SIRKKA, TIMO ESKOLA ja JUHO KUVA