Jyrki Katainen
Keskustelu biodiversiteetistä tulee viiden vuoden päästä muistuttamaan laajuudeltaan ja vakavuudeltaan nykyistä ilmastokeskustelua, Jyrki Katainen sanoo.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys kasvaa

Julkaistu 8.11.2021

Luonnon monimuotoisuus on seuraava talouden ja politiikan tärkeä teema, sanoo Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Hän uskoo markkinoiden ja talouskasvun voimaan luontoarvojen suojelussa.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen on tunnetusti innokas luonnossa liikkuja ja metsästäjä, joka ehti työkiireiltään harrastuksensa pariin myös syksyn aikana.

– Kanalintuja, sorsastusta, peura- ja hirvijahtia, Katainen luettelee.

Metsästäjä Katainen sai maistiaisen metsäkeskustelun syttymisherkkyydestä viime vuonna. Kanalintumetsästäjän näkökulmasta annettu kommentti avohakkuista nostatti kiivaan keskustelun. Osa kommentoijista oli sitä mieltä, ettei Sitran yliasiamies saisi puhua metsäasioista lainkaan. Kataista keskusteluilmapiirin kiivaus selvästi harmittaa.

– Metsäkeskustelu Suomessa on valitettavan polarisoitunutta. Metsiä käytetään turhaan identiteettipolitiikan välineenä. Uskon, että meillä olisi mahdollisuus parantaa keskustelun tasoa, jos malttaisimme paremmin kuunnella erilaisia mielipiteitä. Keskustelukulttuurissa me suomalaiset voisimme taas palata pragmaattiseksi järkikansaksi, Katainen sanoo.

Katainen ymmärtää, että metsiin liittyy Suomessa suuria intohimoja. Metsä linkittyy vahvasti suomalaiseen hyvinvointiin ja talouteen. Monilla on myös henkilökohtainen, vahva suhde metsään.

– Suomessa metsiin yhdistyy paljon kansakunnan yhteistä kulttuuria, joka on hirvittävän syvällä. Sen näkee parhaiten, kun asuu muualla kuin Suomessa.

Katainen viittaa vuosiinsa Brysselissä EU-komissaarina ennen nykyistä tehtäväänsä Sitran johdossa. Kokemus EU:n päätöspöydissä auttoi näkemään, miksi pohjoisen metsänomistajan ja vaikkapa maltalaisen tonnikalanviljelijän voi olla vaikea käsittää toistensa asemaa unionin ympäristöpolitiikan kohteena.

– Meidän jokaisen oma elinympäristö kasvattaa osaamista ja kerryttää kokemusta. Kuitenkin erityisesti ympäristökysymyksissä laajempi näkökulma olisi tarpeen, Katainen muistuttaa.

Muutoksen tekijät

Vaikka Euroopan unionilla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaa, parhaillaan on menossa monta metsiin kohdistuvaa politiikkauudistusta. Näitä ovat esimerkiksi EU:n vihreän kehityksen ohjelma, komission viime vuonna julkaisema biodiversiteettistrategia sekä kesällä hyväksytty metsästrategia. EU:n taksonomiauudistus puolestaan pyrkii ohjaamaan yritysten rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Lisäksi monet ilmastonmuutoksen torjuntaan ja monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät regulaatiouudistukset kohdistuvat metsiin.

Metsiin liittyy
Suomessa suuria
intohimoja.

Ilmasto, luonto ja kiertotalous ovat keskeisiä teemoja myös Sitran tulevaisuutta kartoittavissa projekteissa. Sitra tulee keskittymään erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja markkinoiden kytkökseen, Katainen kertoo. Hän uskoo, että monimuotoisuuden merkitys taloudessa ja yhteiskuntapolitiikassa kasvaa.

– Keskustelu biodiversiteetistä tulee viiden vuoden päästä muistuttamaan laajuudeltaan ja vakavuudeltaan nykyistä ilmastokeskustelua, hän sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjunta on osoittanut, että sijoittajat, pankit, yritysmaailma ja kuluttajat ovat tärkeitä tekijöitä muutoksen aikaansaamisessa. Rahoitusmarkkinoiden toimijat ovatkin olleet kaikkein innokkaimpia keskustelemaan luontokadosta ja monimuotoisuuden turvaamisesta Sitran kumppanina, Katainen kertoo.

– Rahoitusmarkkinat ovat jo vuosien ajan kehittäneet kestävyyskriteerejä, erityisesti ilmastonmuutoskysymyksessä. Niillä on siksi annettavaa myös, kun mietitään monimuotoisuuden tai luontoarvojen kaltaisten asioiden mittaamista.

Kataisen puheessa kuultaa vahva usko markkinoiden ja talouden voimaan muutoksen veturina. Entiseltä ammattipoliitikolta voisi odottaa vahvempaa uskoa poliittiseen päätöksentekoon. Katainen kertoo, että jo komissaariaikoinaan hän haki oppia kiertotalouden parhaista käytännöistä alan ykkösyrityksiä kuuntelemalla.

– Poliittisia linjauksia tarvitaan. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja markkinoiden muuttuminen ovat kuitenkin tasoittaneet tietä sille, että vastuullisuuteen liittyvät kysymykset voivat lähteä lentoon nopeammin kuin lainsäätäjien aloitteet, Katainen sanoo.

Metsien merkitys

Myös metsäsektori on kehittänyt markkinamekanismeja monimuotoisuustavoitteen saavuttamiseksi. Katainen mainitsee esimerkkeinä metsäsertifikaatit sekä metsäyhtiöiden rahoituksen sitomisen kestävyystavoitteiden saavuttamiseen.

– Yhdistetään markkinat, kasvu ja luontoarvot sekä kuluttajien tietoisuuden kasvaminen. Näen tässä hirveästi mahdollisuuksia, Katainen sanoo.

Katainen muistuttaa, että Suomelle on kertynyt vuosikymmenten kokemuksen ja tieteellisen tutkimuksen ansiosta paljon osaamista, joka auttaa meitä sopeutumaan. Metsien oikealla hoidolla on iso merkitys, jotta niitä riittää niin suojelualueiksi, hiilinieluiksi, biotalouden raaka-aineeksi kuin metsäteollisuudellekin.

– Suomessa metsänomistajien suhtautuminen metsiin on vastuullista, ja metsänhoito Suomessa on erittäin kehittynyttä. Meillä on perusta hyvin kunnossa tulevia muutoksia ajatellen. Aina on kuitenkin hyvä kehittää uusia toimintatapoja ja levittää parhaita käytäntöjä kestävyyden vahvistamiseksi.

TEKSTI ANNA GUSTAFSSON • KUVA MIIKKA PIRINEN, SITRA

EU:n vihreän kehityksen ohjelma

TAVOITTEENA on vähentää EU-maiden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal koskee monia toimialoja, esimerkiksi liikennettä, energiasektoria, maa- ja metsätaloutta sekä verotusta ja teollisuutta.

EU:n metsästrategia

Metsästrategia on vihreän kehityksen ohjelman lippulaivahanke. Strategia auttaa toteuttamaan EU:n ilmastotavoitteet käytännössä. Metsästrategiassa pyritään turvaamaan metsien kestävä monikäyttö ja niiden rooli hiilinieluina.

EU:n biodiversiteettistrategia

Komission ehdottaman biodiversiteettistrategian tavoitteena on varmistaa luonnon monimuotoisuuden elpyminen vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa suojelualueiksi määritellään 30 prosenttia maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista. Lisäksi kunnostetaan huonokuntoisia ekosysteemejä, lisätään luomuviljelyä, vähennetään torjuntaaineiden käyttöä ja istutetaan puita.

EU-taksonomiauudistus

Uudistus on komission ehdotus, jossa määritellään kriteerit kestäville rahoitus- ja investointikohteille. Yritysten rahoitus olisi tulevaisuudessa sidottu yhä useammin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Uudistus halutaan voimaan vuoden 2022 alusta. Ensi vaiheessa taksonomiauudistus koskisi yli 500 ihmistä työllistäviä pörssiyrityksiä.

JAA ARTIKKELI: