Luonnonhoito kohentaa metsien monimuotoisuutta

Metsähallitus ennallistaa soita, tekee luonnonhoidollisia kulotuksia, poistaa vaellusesteitä ja lisää lahopuun määrää monikäyttömetsissään. Maisematasolla tapahtuva alue-ekologinen tarkastelu takaa, että toimenpiteistä saadaan suurin hyöty.

Metsähallituksen tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden heikkeneminen valtion mailla. Tästä syystä Metsähallitus aikoo tehdä aktiivisia luonnonhoitotöitä monikäyttömetsissään selvästi aiempaa enemmän.

– Aktiiviset luonnonhoitotoimet voivat tarkoittaa muun muassa soiden ennallistamista, lehtojen ja paahderinteiden hoitoa, luonnonhoidollista kulottamista, purojen kunnostamista tai kalojen vaellusesteiden poistamista, Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen luettelee.

Metsähallitus aikoo vuosina 2020–2024 ennallistaa esimerkiksi yhteensä noin 5400 hehtaaria monikäyttömetsien soita. Luonnonhoidollisia kulotuksia on tarkoitus tehdä yhteensä noin 1700 hehtaarilla.

Ekologinen verkosto suunnittelun pohjana

Monikäyttömetsien käsittelyn perustan muodostaa ekologinen verkosto, jossa metsää tarkastellaan maisematasolla, kokonaisuutena. Ekologinen verkosto koostuu metsänkäytön ulkopuolelle rajatuista luontokohteista, niitä ympäröivistä tukialueista ja niitä yhdistävistä ekologisista käytävistä tai askelkivistä.

– Paikkatietojärjestelmässämme on käytössä sama lajitieto kuin ympäristöhallinnolla. Hoito- ja hakkuutöitä suunnitellessaan asiantuntijamme näkevät yhdellä kertaa sekä luonto- että puustotiedot. He tekevät melkoista yhteensovittamista miettiessään, mitä kullakin kohteella pitää ottaa huomioon, Kaukonen kertoo.

Vesiensuojelulla on monikäyttömetsien luonnonhoidossa tärkeä rooli. Tämän vuoksi elinympäristöjen hoidossa painottuu entistä vahvemmin valuma-aluesuunnittelu, jota tehdään yhteistyössä Metsähallituksen eri vastuualueiden kesken.

Lisää lahopuuta monikäyttömetsiin

Tärkein yksittäinen monimuotoisuutta ylläpitävä ja lisäävä tekijä on lahopuu, jonka määrää Metsähallitus pyrkii nostamaan niin, että sitä on luontokohteilla 30 kuutiometriä, ekologisilla käytävillä 20 kuutiometriä ja muualla monikäyttömetsissä 10 kuutiometriä hehtaarilla.

Uhanalaisten lajien
esiintymät rajataan
hakkuiden ulkopuolelle.

– Kaikki metsässä oleva kuollut puu jätetään metsään ja maapuiden yli ajamista vältetään. Lahopuun määrää lisäämme tekemällä jokaiselle hakkuualalle 1–4 kappaletta tekopökkelöitä hehtaarille. Yleensä tekopökkelöt tehdään säästöpuuryhmiin ja niiden latvus jätetään maahan lahoamaan, Kaukonen kertoo.

Uhanalaisten lajien esiintymät huomioidaan

Kaikessa monimuotoisuuden eteen tehtävässä työssä pitää ottaa huomioon lajien elinympäristövaatimukset, jotta tietyllä paikalla kerran tavattu uhanalainen laji viihtyisi siellä myös jatkossa.

– Uhanalaisten lajien esiintymät ovat tärkeä osa monikäyttömetsien ekologista verkostoa. Metsätalouden suunnittelussa lähtökohtana on lajiesiintymien rajaaminen hakkuiden ulkopuolelle, sanoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntija Tuomas Kallio.

Kunkin lajin vaatimukset ja arvio esiintymän elinvoimaisuudesta vaikuttavat siihen, millaisia rajoituksia metsän käytölle aiheutuu. Lajiston huomioimisessa on käytössä laaja keinovalikoima. Joskus riittää hakkuutavan muuttaminen, joskus koko metsä on perusteltua rajata käsittelyn ulkopuolelle.

– Suunnittelussa on katsottava ympäröivää metsää kokonaisuutena ja arvioitava, onko esimerkiksi lajeille tärkeää lahopuuta tai vanhoja lehtipuita riittävästi. Lajiston säilyttämiseksi tarvitaan myös aktiivista luonnonhoitoa. Ikivanhalla palokannolla sinnittelevän lajin kannalta tärkeintä on, että metsään saataisiin lisää palanutta puuta.

Erilaisten intressien yhteensovittamista

Metsähallitus Metsätalous Oy on satsannut monimuotoisuustyöhön myös rekrytoimalla lisää asiantuntijoita. Yksi uusista asiantuntijoista on Kallio, joka on työskennellyt Metsätalous Oy:n lajistoasiantuntijana heinäkuusta lähtien.

Kallio kiinnostui metsien uhanalaisista lajeista jo opiskeluaikanaan. Ennen Metsähallitukseen siirtymistään hän työskenteli Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitossa ympäristöpäällikkönä muun muassa kaavoituksen parissa. Metsähallituksessa Kallion roolina on kehittää metsätalouden monimuotoisuustyötä lajisuojelun näkökulmasta.

– Sekä kaavoituksessa että metsien monimuotoisuuden eteen tehtävässä työssä on sovitettava yhteen erilaisia intressejä. Työssä onnistuminen edellyttää joskus paperin mentävän raon löytämistä – valmiita ratkaisumalleja löytyy harvoin. Koen tälläiset tilanteet haasteina, joita on mielekästä päästä ratkomaan.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVAT JARI SALONEN