Ihmisiä pöytien ääressä
Yhteistyöryhmä kokoontui kolmanteen työpajaan Paltamossa.

Luonnonvarasuunnittelu on odotusten yhteensovittamista

Julkaistu 11.4.2023

Miten valtionmetsien hakkuut, hiilinielujen kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuus sovitetaan yhteen? Mitä toimenpiteitä tehdään luontokadon hillitsemiseksi? Minkälaisia aluetaloudellisia vaikutuksia Metsähallituksen toiminnalla on? Muun muassa näitä kysymyksiä Metsähallitus käsittelee yhdessä alueellisten sidosryhmiensä kanssa.

Metsähallitus laatii yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa luonnonvarasuunnitelman, joka sovittaa yhteen erilaisia tarpeita ja odotuksia. Parhaillaan työn alla on kaksi erillistä suunnitelmaa. Toinen kattaa Kainuun sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueen ja toinen kaikki Metsähallituksen hallinnassa olevat merialueet.

– Luonnonvarasuunnitelma linjaa Metsähallituksen toimintaa alueella, ja se laaditaan yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa, kertoo suunnitteluprojektin projektipäällikkö Pasi Korhonen Metsähallituksesta.

Luonnonvarasuunnittelu on Metsähallituksen strategista pitkän aikavälin suunnittelua. Siinä sovitetaan yhteen valtion maa- ja vesialueiden tarjoamia mahdollisuuksia, omistajan Metsähallitukselle asettamia tavoitteita sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien odotuksia.

Suunnittelua varten koottiin yhteistyöryhmä, johon alueen sidosryhmät nimesivät oman edustajansa. Pohjanmaa–Kainuun alueelle perustettiin kaksi yhteistyöryhmää, sillä alue on laaja ja Metsähallituksen rooli on erilainen alueen eri osissa. Yhteistyöryhmissä oli yhteensä 60 sidosryhmien edustajaa, jotka edustivat laajasti eri tahoja.

– Molemmat ryhmät kokoontuivat kolme kertaa kasvokkain ja lisäksi pari kertaa Teamsin välityksellä. Kaikissa työpajoissa oli hyvä henki, vaikka asioista oli erilaisia näkemyksiä, Korhonen kertoo.

Tiedonvaihtoa ja yhteensovittamista

Ensimmäisessä työpajassa keskusteltiin toimintaympäristön muutoksista ja toisessa analysoitiin nykytilaa. Viimeisessä työpajassa paneuduttiin erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja metsien käyttöön sekä niiden yhteensovittamiseen. Ryhmät keskustelivat alustavista toiminnan linjauksista ja muodostivat niistä yhteistä näkemystä.

– Työpajat toimivat erittäin tärkeinä keskustelun ja tiedonvaihdon foorumeina – saimme sidosryhmiltä paljon tietoa ja palautetta. Samalla sidosryhmät kuulivat myös toistensa näkökantoja, Korhonen painottaa.

Työpajoissa sidos-
ryhmät kuulivat
myös toistensa
näkökantoja.

Kaikkia työpajoja fasilitoi Petteri Lillberg Demos Helsingistä. Lillberg nostaa esiin Metsähallituksen sidosryhmien laajuuden ja niiden tuoman vahvan alueellisen näkökulman suunnitteluun. Hänen mukaansa kaikki olivat sitoutuneet yhteensovittamisen ajatukseen eikä mikään näkökulma dominoinut keskustelua.

Koko suunnitteluprosessin ajan keskeisenä periaatteena on ollut päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys.

– Yhteistyöryhmälle avattiin esimerkiksi hakkuusuunnitteen sekä muiden laskelmien taustalla olevia lähtöoletuksia ja laskentamenetelmiä. Siten kaikilla oli tieto, mihin laskelmat perustuvat, Lillberg painottaa.

Käytössä digitaalinen keskustelualusta

Suunnittelussa hyödynnettiin työpajojen ohella digitaalista keskustelualustaa Howspacea. Alustaa käytettiin ennakkomateriaalien jakamiseen, ja se oli käytössä kokousten aikana ja niiden lomassa käydyissä keskusteluissa. Työpajojen välillä yhteistyöryhmälle esitettiin eri teemoihin liittyviä kysymyksiä, joihin kukin pystyi vastaamaan itselleen sopivana aikana.

– Howspace-alusta osoittautui hyväksi työkaluksi. Sinne jokainen sai kirjattua omia kommenttejaan juuri haluamassaan muodossa. Kaikki kommentit olivat kaikkien nähtävissä, ja niistä laadittiin koosteita jatkotyöskentelyä varten, Korhonen kertoo.

Howspace-alustaa hyödynnettiin myös kansalaisten osallistamisessa. Kaikilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus kirjautua alustalle ja osallistua siellä käytävään keskusteluun. Keskustelu oli jaettu eri teemoihin. Alustalla julkaistiin kerran viikossa videon muodossa Metsähallituksen toimintaan liittyvä kysymys, johon kaikilla oli mahdollisuus esittää omat näkemyksensä.

Keskeisenä periaatteena on
ollut päätöksenteon avoimuus
ja läpinäkyvyys.

Eniten keskustelua ja palautetta tuli odotetusti metsien käsittelyyn, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin.

– Saimme yhteistyöryhmältä ja kansalaisilta paljon palautetta ja osalta myös kiitosta nykyisestä työstämme. Osa sidosryhmistä oli sitä mieltä, että meidän pitäisi vielä aktiivisemmin kertoa kaikesta siitä, mitä jo nyt teemme ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi, Korhonen kertoo.

Yhteistyöryhmien ja kaikille avoimen keskustelualustan lisäksi nuorille järjestettiin oma työpaja. Lisäksi muun muassa Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja paliskuntien kanssa käytiin erilliset keskustelut.

Suunnitteluprosessissa yhdessä sidosryhmien kanssa koostettu toimintaohjelma on lähdössä lausunnolle huhtikuussa. Lausuntoajan jälkeen linjaukset viimeistellään, ja suunnitelma tulee aikanaan Metsähallituksen hallituksen hyväksyttäväksi. Toimintaohjelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa alueella seuraavan viisivuotiskauden ajan.

– Lopputuloksen eli toimintaohjelman ohella tärkeää on itse prosessi. Saimme paljon arvokasta palautetta ja toisaalta pystyimme itse kertomaan toiminnastamme ja sen reunaehdoista laajalle joukolle sidosryhmiä ja kansalaisia, suunnitteluprosessin ohjausryhmän puheenjohtaja ja Luontopalvelujen aluejohtaja Pirkko Siikamäki korostaa.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA KAROLIINA RANTALA

GALLUP

Kysyimme Kainuun, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän jäseniltä, mitä mieltä he olivat suunnitteluprosessista ja olisiko siinä jotain kehitettävää.

Janne Miettinen
Janne Miettinen, Luonnonvarakeskus

– Prosessi oli hyvä ja suunnitteluun liittyvistä asioista kerrottiin kattavasti taustatietoja. Työpajoissa meiltä pyydettiin sekä henkilökohtaisia että ryhmän yhteisiä näkemyksiä. Howspace oli alustana hyvä, tarvittavat asiat löytyivät siitä kohtuullisen nopeasti. Tulevissa prosesseissa olisi hyödyllistä käydä eri osa-alueisiin liittyviä määrällisiä tavoitteita entistä tarkemmin läpi. Hakkuumäärät, sekametsäisyyden kehitys ja luonnonhoidon toimenpiteiden toteutusmäärät määrittävät metsien tulevaa kehitystä ja rakennetta, joten niille toivoisin lisäpainoa.

Helena Kinnunen
Helena Kinnunen, Maaselän Latu

– Oli mielenkiintoinen prosessi, jonka aikana opin itse paljon valtion maiden käytöstä ja merkityksestä eri osapuolille. Työpajoissa ja Howspacessa työskentely oli helppoa, avointa ja rakentavaa. Ajattelen, että eri sidosryhmät saivat hyvin näkemyksensä kuuluviin prosessin aikana. Toivon, että jatkossakin osallistetaan ja kuullaan mahdollisimman monia toimijoita uusia suunnitelmia laadittaessa.

Tuomo Mikkonen
Tuomo Mikkonen, Suomen metsäkeskus, Kainuu

– Prosessi oli mielestäni hyvin kaikkia toimijoita osallistava. Aineistot olivat nettialustan myötä kaikkien nähtävillä ja kommentoitavissa. Live-työpajoissa jokainen pääsi osallistumaan ja kommentoimaan. Siten jokainen sai äänensä työryhmien kautta hyvin kuuluville. Kiinnostaisi tietää, miten nyt tehtyä suunnitelmaa on toteutettu. Voisiko järjestää luonnonvarasuunnitelman toteutumisen puolivälin seurantatilaisuuden?

JAA ARTIKKELI: