Luontokadon torjumiseksi tarvitaan luotettavaa ja yhteismitallista tietoa

Minkälaisia tavoitteita ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta luontokatoa voitaisiin torjua mahdollisimman tehokkaasti? Tähän kysymykseen Metsähallitus etsi vastauksia pilotoimalla Science Based Targets for Nature -ohjeistusta, jonka tarkoituksena on vauhdittaa yritysten toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.

Yhä useampi yritys ja organisaatio tekee tavoitteellista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yritysten panosta tarvitaan kuitenkin myös toisen maailmanlaajuisen kriisin eli luontokadon pysäyttämiseksi. Tässä tehtävässä yrityksiä tukee kansainvälinen Science Based Targets- eli SBT-verkosto, joka kehittää ohjeistusta tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettamiseksi. Verkosto on julkaissut vuonna 2015 vastaavanlaisen ohjeistuksen ilmastotavoitteille.

Metsähallitus oli yksi kymmenestä suomalaisorganisaatiosta, jotka pääsivät ensimmäisten joukossa maailmassa testaamaan SBT-verkoston laatimaa Science Based Targets for Nature -ohjeistusta. Vuonna 2022 järjestetyssä yritysvastuuverkosto FIBSin ja Sitran pilottiohjelmassa mukana olivat Metsähallituksen lisäksi Atria, Kesko, Lassila & Tikanoja, Paulig, Reima, Rudus, SOK, UPM-Kymmene ja Valio.

– Haimme mukaan tähän ohjelmaan, koska vastuullisuus on Metsähallitukselle todella tärkeää ja haluamme olla siinä edelsystemaattisesti työtä luontokadon torjumiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi, kertoo vastuullisuuden erityisasiantuntija Hanna Kelola-Mäkeläinen.

Kelola-Mäkeläisen mukaan vastuullisuustyössä ei tule koskaan täysin valmista. Työtä voi kuitenkin edistää SBT-verkoston luomalla kehikolla, joka auttaa asettamaan tieteelliseen tietoon perustuvia luontotavoitteita.

– Se on yksi keino osoittaa työn vaikuttavuutta ja ylipäänsä todentaa sitä, mitä jo teemme. On tärkeää, että toimemme perustuvat tutkittuun tietoon – sitä myös sidosryhmämme odottavat meiltä.

Tehokkaimmat toimet pitää tunnistaa

Pilottiohjelmaan sisältyi neljä työpajaa fasilitoijana toimineen Rambollin johdolla. Metsähallituksesta työpajoihin osallistui Kelola-Mäkeläisen lisäksi väkeä Metsähallitus Metsätalous Oy:stä ja Luontopalveluista. Työpajoissa käytiin läpi ohjeistusta ja keskusteltiin tavoitteiden asettamista koskevista periaatteista.

– Kaikilla osallistujilla oli yhteinen päämäärä. On kuitenkin organisaatio- ja yrityskohtaista, missä toiminnan suurimmat vaikutukset ovat. Tässä projektissa pääsimme peilaamaan nykyisiä tavoitteita ja toimenpiteitä viitekehystä vasten sekä lisäämään ymmärrystä, mihin tavoitteisiin ja keinoihin juuri Metsähallituksen kannattaa keskittyä, Kelola-Mäkeläinen kertoo.

Tiedepohjaisten luontotavoitteiden asettamisessa on viisi vaihetta: arviointi, tulkinta ja priorisointi, mittaaminen, tavoitteiden asettaminen ja niistä kertominen sekä toiminta ja arviointi. Metsähallitus ehti pilottiohjelman aikana käydä läpi ensimmäistä ja toista vaihetta, joissa tarkasteltiin aiemmin tehtyä ja käynnissä olevaa vastuullisuustyötä sekä ympäristöjärjestelmän, metsäsertifioinnin ja metsätalouden ympäristöoppaan käytäntöjä.

– Arvioinnissa tunnistimme, että Metsähallituksessa tehdään paljon oikeanlaista, tieteeseen perustuvaa työtä esimerkiksi luonnonhoidossa ja ennallistamisessa. Totta kai esille nousi myös parannettavia asioita. Tärkeää on arvoketjuajattelu: olemme osa pidempää ketjua, jonka alkupäässä meillä on mahdollisuus vaikuttaa. Miten voimme edistää monimuotoisuutta vielä paremmin esimerkiksi luonnon virkistyskäytössä tai tuulivoimahankkeissa?

Pilottiohjelman myötä Metsähallitus pääsi konkreettisesti tutustumaan, minkälaista tavoitteiden asettaminen ja niistä raportointi on SBT for Nature -viitekehyksessä.

– Oli arvokasta kuulla myös muiden osallistujien ajatuksista ja siitä, miten ne ovat tämän prosessin aikana jalostuneet ja minkälaisiin toimenpiteisiin he ovat ryhtyneet. Yhteistyö osoitti, että meillä on hyvin samantyyppisiä haasteita monimuotoisuuteen liittyvässä seurannassa ja mittaamisessa. Keskustelu oli hyvää, Kelola-Mäkeläinen kiittelee.

Pilottiohjelman aikana osallistujat saivat antaa palautetta ohjeistuksesta. Maaliskuussa valmistui julkaisu pilottiohjelman kokemuksista.

Vertailukelpoinen viitekehys tarpeen

SBT for Nature -ohjeistus ei ole vielä täysin valmis. Maaliskuun aikana kokonaisuudesta kuitenkin valmistui kansainvälinen sisävesiä koskeva ohjeistus, jota olisi mahdollista pilotoida Metsähallituksen tulevassa valtion alueiden vesienhoidon oppaassa. Varsinaiseen SBT for Nature -kehikkoon osallistumisesta päättää Metsähallituksen johtoryhmä.

– On tärkeää pohtia, miten kehikon avulla voidaan luoda arvoa niin Metsähallitukselle kuin sidosryhmillekin. Esimerkiksi tiedeperusteisuuden todentaminen on tärkeää sidosryhmillemme, Kelola-Mäkeläinen kertoo.

On tärkeää,
että toimemme
perustuvat
tutkittuun tietoon.

Kelola-Mäkeläisen mukaan merkittävintä SBT for Nature -kehikossa on se, että se toisi kansainvälisesti tunnetun ja vertailukelpoisen viitekehyksen luontotavoitteille. Se myös tukisi toimijoiden työtä maissa, joissa esimerkiksi lainsäädäntö ei ohjaa luonnon monimuotoisuutta tukeviin tavoitteisiin.

– Validoidut, tutkittuun tietoon perustuvat tavoitteet varmistavat sen, että keskitymme aidosti vaikuttaviin ja oikea-aikaisiin toimiin negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja positiivisten lisäämiseksi.

Kelola-Mäkeläinen pitää tärkeänä, että tavoitteet sidotaan isoihin kansainvälisiin sopimuksiin YK:n tasolle asti.

– Luontokato on maailmanlaajuinen kriisi, jonka torjumiseen tähtäävistä toimista on tärkeää saada vahvistettua, luotettavaa ja yhteismitallista tietoa. Pirstaleisen tiedon kokoaminen kokonaisuudeksi helpottaa tilanteen seuraamista eli sitä, etenevätkö tavoitteet vai pitäisikö tehdä jotakin lisää tai toisella tavalla, hän sanoo.

Luotettavaa tietoa odottavat myös kuluttajat, joille yritysten vastuullisuus on entistä tärkeämpää. Pilotoidussa ohjeistuksessakin todetaan, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat aikamme isoimpia bisnesmahdollisuuksia.

– Käynnissä on systeeminen muutos, jossa yrityksen tai toimijan arvoa mitataan myös vaikutuksilla ympäristöön ja ihmisoikeuksiin. Muutos luo uusia mahdollisuuksia, jotka kannustavat yrityksiä lähtemään mukaan luontotyöhön, Kelola-Mäkeläinen kiteyttää.

TEKSTI NELLI LAIHINEN • KUVA HANNU HUTTU