Merialueiden pitkän aikavälin suunnittelua kehitetään
Merialuesuunnitteluprojektissa mietitään, kuinka Metsähallituksen hallinnoimien merialueiden suunnittelua kehitetään pitkällä aikavälillä. Uuden suunnittelumenetelmän tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä sovittaen samalla yhteen merialueisiin kohdistuvia odotuksia.
Metsähallituksen hallinnassa on 2,8 miljoonaa hehtaaria merialueita, mikä on yli puolet Suomen aluevesistä. Suurin osa alueesta on valtion yleisiä vesialueita, mutta merialueilla on myös suojeluun varattuja alueita.
Merialueet toimivat kulkuväylinä sekä matkailu- ja virkistyskohteina: alueilla veneillään, kalastetaan ja metsästetään. Merellä harjoitetaan kalankasvatusta, minkä lisäksi siellä voidaan kaivaa esimerkiksi hiekkaa. Viime vuosina merialueille on rakennettu myös tuulivoimapuistoja.
Merkittävänä merialueiden haltijana Metsähallitus haluaa olla vaikuttamassa sekä merialueiden tilaan että niiden vastuulliseen käyttöön. Merialueen pitkän aikavälin suunnittelun kehittämisprojektissa selvitetään Metsähallituksen roolia merialueilla, luodaan menetelmä Metsähallituksen hallinnoimien merialueiden suunnitteluun sekä muodostetaan tavoitetila tuleville vuosille.
– Merialuesuunnittelun kehittämisellä toteutetaan omistajan meille asettamia tavoitteita ja Metsähallituksen uutta strategiaa. Lisäksi se kuuluu Metsähallituksen Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan, sanoo Metsähallituksen merialuesuunnitteluprojektin projektipäällikkö Marja Hokkanen.
Itämeren tilan parantamiseksi on tehty töitä jo pitkään, mutta toimenpiteistä huolimatta hyvää tilaa ei ole saavutettu. Uusilla merenhoidon toimenpiteillä sekä vesienhoidon suunnitelmilla ja tehostamisohjelmalla tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.
Merialueisiin kohdistuu myös monenlaisia tarpeita: valtio haluaa edistää kotimaista kalankasvatusta, ja merituulivoiman lisäämiselle on kovia odotuksia. Osaan toiminnoista voi kuitenkin liittyä paikallisia haittavaikutuksia, minkä vuoksi ne ovat luvanvaraisia. Monet toiminnoista vaativat toteutuakseen erillisen ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesiluvan sekä toisinaan myös arvioinnin vaikutuksista Natura 2000 -alueeseen.
– Merialueilla kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten alueiden kestävää käyttöä täytyy tarkastella kokonaisuutena. Toimintojen huolellisella suunnittelulla voidaan ehkäistä ja minimoida haittoja sekä saavuttaa ekologisesti kestäviä ratkaisuja, painottaa Hokkanen.
Tavoitetila pitkälle aikavälille
Merialuesuunnitteluprojektissa otetaan huomioon kansalliset ja kansainväliset sitoumukset sekä vuonna 2020 hyväksytty Suomen merialuesuunnitelma. Merialuesuunnitelmassa on tunnistettu ja rajattu merkittäviä ja potentiaalisia luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun sekä matkailun vedenalaisia alueita.
Metsähallituksen omassa pitkän aikavälin suunnitteluprojektissa luodaan malli ja tavoitetila valtion vesialueiden hallinnoinnista, hoidosta ja käytöstä. Projektissa huomioidaan liiketoiminnan, suojelun ja kalatalouden tarpeet.
Projektin yhtenä isona kokonaisuutena on merialueita koskevan tiedon hallinta sekä paikkatietoaineistojen saatavuus ja hyödyntäminen. Tällä hetkellä merialueita koskevia tietoja on tallennettuna useisiin eri tietojärjestelmiin.
– Arvioimme myös tiedon luotettavuutta ja ajantasaisuutta. Pyrimme myös helpottamaan ja edistämään aineistojen käyttöä ja tiedon saavutettavuutta, sanoo Hokkanen. Metsähallituksen meribiologit ovat kartoittaneet Velmu-hankkeessa yli kymmenen vuoden ajan merenalaista luontoa. Hankkeen tietoja hyödynnetään jo toimintojen suunnittelussa.
Merialuesuunnittelun kehittämisprojekti kestää vuoden 2021 syksyyn. Sen jälkeen alkaa varsinainen työ – Metsähallituksen hallinnassa olevien merialueiden pitkän aikavälin suunnittelu yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
– Meillä on pitkä kokemus osallistavasta luonnonvarasuunnittelusta, ja siitä on varmasti hyötyä myös tässä työssä, Hokkanen pohtii.
TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA VERNERI HOKKANEN
Puhtaan meren puolesta
Itämerihaasteen visiona on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri, ja tämän vision toteuttamiseksi myös Metsähallitus tekee töitä oman toimenpideohjelmansa mukaisesti.
METSÄHALLITUS pyrkii omalla toiminnallaan edistämään meren hyvää tilaa ja merialueiden kestävää käyttöä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on merialueen biodiversiteetin suojelu. Metsähallituksen meribiologit ovat tuottaneet Itämeren meri- ja rannikkoluonnosta runsaasti laji- ja luontotyyppitietoa, jota käytetään hyväksi suunniteltaessa merialueiden hoitoa ja kestävää käyttöä.
Hyvinvoiva meri luo mahdollisuudet myös siniselle kasvulle eli merialueen talouskäytön kestävälle lisäämiselle. Siniseen kasvuun kuuluvat muun muassa Suomen ilmastotavoitteita edistävän merituulivoiman lisääminen sekä vesiviljelyn ja kaupallisen kalastuksen edistäminen. Metsähallituksen ensimmäisen oman merituulipuiston hankekehitys on käynnissä Korsnäsin edustalla. Metsähallitus on myös mukana kotimaisen kalankasvatuksen lisäämiseen tähtäävässä Kalavaltio-hankkeessa.
Metsähallitus mukana Itämerihaasteessa
Metsähallitus osallistuu myös Itämerihaasteeseen omalla toimenpide ohjelmallaan. Itämerihaaste on verkostoaloite, jossa on mukana yli 300 organisaatiota. Haasteessa on viisi yhteistä tavoitetta: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö sekä aktiivinen Itämeri-kansalaisuus.
Metsähallituksen toimenpideohjelmassa vuosille 2019–2023 on viisi linjausta: Metsähallitus kunnostaa arvokkaita luont okohteita, vähentää Itämeren ravinnekuormitusta, kehittää valtion merenkäytön suunnit telua, ohjaa omia hankintojaan ilmastoystävällisiksi sekä kehitt ää kumppaneidensa ja sidosryhmiensä kanssa vastuullista toimintaa.
Toimenpideohjelma on laadittu Metsähallituksen vastuullisuusohjelman teemojen pohjalta. Kuhunkin linjaukseen sisältyy konkreettisia toimia mutta myös ohjeistuksia ja valvontaa.
Metsähallitus muun muassa kartoittaa vuosittain satoja hehtaareja vedenalaista luontoa. Tietoja hyödynnetään arvokkaiden lajien ja luontotyyppien suojelussa sekä suuntaamaan muita toimintoja niin, että niiden haitalliset vaikutukset pystytään minimoimaan. Toimenpiteissä huomioidaan myös valuma-alueen vesistöt, joilla on iso merkitys koko Itämeren kunnolle. Metsähallitus on kehittänyt valuma-aluesuunnittelua sekä parantaa monikäyttömetsien vesiensuojelutoimenpiteitä ja suojavyöhykkeitä kiintoaine- ja ravinnepäästöjen minimoimiseksi.
Metsähallitus huolehtii myös omien kiinteistöjen vesistökuormituksen vähentämisestä ja henkilökunnan koulutuksesta. Toimenpiteisiin kuuluu myös valtion merialueiden suunnittelun kehittäminen. Lisäksi toimenpiteillä ediste tään kotimaisen erä- ja kalatalouden kehittämistä sekä parannetaan yrittäjyyden ja virkistyskäytön edellytyksiä rannikko- ja saaristoalueilla.
Metsähallituksen Itämerihaasteen linjaukset
Metsähallituksen Itämerihaasteen linjaukset1. Kunnostamme arvokkaita luontokohteita.
2. Vähennämme Itämeren ravinnekuormitusta.
3. Kehitämme valtion merenkäytön suunnittelua.
4. Ohjaamme Metsähallituksen hankintoja ilmastoystävällisiksi.
5. Kehitämme vastuullista toimintaa yhdessä kumppaneidemme ja sidosryhmiemme kanssa.
Lue lisää Itämerihaasteen toimenpideohjelmasta
JAA ARTIKKELI: