Merikiviaines tarjoaa vaihtoehdon harjusoran käytölle

Metsähallituksen tytäryhtiö MH-Kivi nosti kesäkuussa merikiviainesta Helsingin edustalta. Koenoston perusteella merikiviainesta voidaan tuottaa kilpailukykyisesti ja kestävästi esimerkiksi betonin valmistuksen raaka-aineeksi. Jatkoa varten etsitään vielä käsittelyaluetta ja kumppaneita.

Kesäkuussa kahmariruoppaaja nosti Helsingin Itä-Tontun saaren eteläpuoliselta ottoalueelta kahdeksan proomullista kiviainesta.

– Tyyni keli helpotti työskentelyä. Suunnitellun puolentoista vuorokauden sijasta urakkaan kului aikaa vain noin vuorokausi, MH-Kiven toimitusjohtaja Harri Saxlund kuvailee koeottoa.

Metsähallituksella on tällä hetkellä lupa ottaa merikiviainesta Helsingin edustalta Itä- Tontun ja Soratontun alueilta yhteensä 5 miljoonaa kuutiometriä eli lähes kymmenen miljoonaa tonnia ja Loviisan edustalta 8 miljoonaa kuutiometriä eli noin 15 miljoonaa tonnia.

– Vuosaaren sataman rakentamiseen käytettiin noin yhdeksän miljoonaa tonnia merikiviainesta, Saxlund havainnollistaa mittakaavaa.

Monia käyttökohteita

Merikiviaineksella voidaan korvata maanpäällisistä harjuista otettavaa kiviainesta, jota käytetään esimerkiksi betonin valmistuksessa.

Sitä varten kiviaineksesta erotettiin seulomalla betonin valmistukseen sopivat jakeet. Niiden osuus ruoppausmassasta oli noin 70 prosenttia.

– Tutkimusten mukaan merikiviaineksen kloridi- ja humuspitoisuudet ovat niin pieniä, että aines soveltuu hyvin betonin valmistamiseen, Saxlund sanoo. Betoni ja puu asetetaan usein vastakkain rakentamisessa, mutta molempia tarvitaan. Metsähallitus haluaa olla mukana edistämässä puurakentamista sekä vaikuttamassa osaltaan betoniteollisuuden kestävyyteen. Merikiviaineksen jakeet soveltuvat erittäin hyvin myös infrastruktuuri- ja maisemarakennuskohteisiin.

– Pääkaupunkiseudun isot aluerakentamiskohteet ovat mielenkiintoisia. Siellä kilpailijana ovat kuitenkin tunnelilouheet, joita on syntynyt alueella runsaasti viime vuosina.

Yhtenä mahdollisena mutta vielä kokeilua vailla olevana käyttökohteena Saxlund nostaa esiin kevytliikenneväylien hiekoituksen. Esimerkiksi Oulussa liukkauden torjumiseen on käytetty harjusoraa.

– Merihiekka on sekin harjusoraa, mutta siitä puuttuu hienoin jae – se ei siis juurikaan aiheuta pölyämistä. Se ei myöskään riko renkaita samaan tapaan kuin yleisesti käytetty kalliosepeli.

Pääkaupunkiseudulle tarvitaan käsittelyalue

Kilpailukykyselvityksen mukaan merikiviaineksen otto imuruoppausmenetelmällä kannattaa, mikäli sitä nostetaan noin 500 000 tonnia kerrallaan. Optimaalisinta olisi yhdistää nosto ison aluerakentamishankkeen yhteyteen.

Pääkaupunkiseutu on otollisin markkina- alue, sillä seudulla rakennetaan vilkkaasti niin taloja kuin infrastruktuuria kohtalaisen pienelle alueelle. Siten maakuljetusmatkat jäisivät lyhyiksi.

Jotta merikiviaines tarjoaisi kilpailukykyisen vaihtoehdon, rannan läheisyydestä pitäisi löytyä sille käsittelyalue. Alueelta tulisi olla sujuvat maantieyhteydet, ja sijainnin pitäisi olla sopivalla etäisyydellä rakennuskohteista. Jos aluetta ei löydy aivan rannasta, se voisi sijaita myös kilometrin tai kahden päässä rantaviivasta. Tällöin alus purkaisi lastin niin sanottuna märkäpurkuna purkuputkea pitkin välivarastointipaikalle.

Merikiviaines
voidaan tuottaa
ympäristön
kannalta kestävästi.

– Muutaman hehtaarin suuruinen alue riittäisi. Jos asia ei muutoin järjesty, toiminnalle tulisi varata alue kaavoituksen yhteydessä, Saxlund pohtii.

Saxlundin mukaan resurssien tehokkaan käytön ja kiertotalouden kannalta olisi parasta, että maa-ainesten ja erilaisten purkujätteiden käsittely ja kierrätys tapahtuisi samalla tukialueella. Erilaisten massojen hyödyntäminen ja käsittely sujuisi tehokkaasti toimijoiden vahvalla yhteistyöllä.

Kutsu kumppaneille

MH-Kivi hakee arvoketjun luomiseen ja toteutukseen kumppaneita. Metsähallituksen rooliksi jää käyttöoikeuksien myynti lupaalueille.

Saxlundin mukaan koronapandemia on hidastanut suunnitelmien esittelyä asiasta kiinnostuneille kumppaneille ja asiakkaille. Esittelytilaisuudet pääsevät kuitenkin vauhtiin koronan hellittäessä otettaan.

– Haluamme kertoa kumppanuusmahdollisuuksista sekä esitellä koenoston havaintoja ja tuloksia alan toimijoille.

Ympäristön kannalta kestävästi

Merikiviaines voidaan tuottaa ympäristön kannalta kestävästi. Nostoon tarvitaan lupa, jonka saaminen edellyttää ympäristövaikutusten arviointia. Luvan jälkeenkin toiminnan vaikutuksia seurataan tarkasti.

Merikiviaineksen noston vesitalousluvan tarkkailuohjelmia on päivitetty syksyn aikana muun muassa luotauksen ja linnuston tarkkailun osalta. MH-Kivi hyödyntää myös Metsähallituksen Luontopalvelujen meriasiantuntemusta.

Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehdyn tarkkailun perusteella merihiekan nosto tuhoaa ja heikentää eliöiden elinoloja paikallisesti, mutta eliöstö ja olosuhteet palautuvat kuitenkin nopeasti toiminnan loputtua.

Merikiviaineksen lupa-alueet ovat kaukana rannasta kohteissa, missä veden syvyys on yleensä yli 15 metriä – syvemmällä pohjakasvusto ja eliöstö harvenevat eli ympäristön haittavaikutukset pienenevät. Lisäksi ympäristön kannalta on hyvä, että merikiviaineksen käyttö lyhentää maakuljetusmatkoja merkittävästi etenkin rannikon kasvukeskuksissa.

TEKSTI TIMO HÄMÄLÄINEN • KUVAT RONI LEHTI