Metsähallituksen toiminnan ihmisoikeusvaikutukset arvioitiin

Metsähallitus sai arvokasta tietoa toimintansa kehittämiseksi, kun ensimmäinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi valmistui viime syksynä. Arvioinnissa esille nousseisiin asioihin pureudutaan esimerkiksi tuoreessa monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa.

Marraskuussa 2022 valmistui Metsähallituksen ensimmäinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Ihmisoikeusvastuuseen liittyvää tarkastelua on Metsähallituksessa tehty aiemminkin, mutta tuore arviointi luo kokonaiskuvan ja perustan vaikuttavammalle työlle.

– Ihmisoikeusvaikutuksia tarkasteltiin ensi kertaa systemaattisesti, ja arviointi kattoi koko Metsähallituksen toiminnan, vastuullisuuden erityisasiantuntija Hanna Kelola-Mäkeläinen kertoo.

Sosiaalisen vastuun painoarvo on kasvanut, ja ihmisoikeudet näkyvät yritysten ja organisaatioiden toiminnassa yhä vahvemmin sääntelyn ja kokonaisvaltaisen arvonluonnin kautta. Esimerkiksi EU:n yritysvastuulain huolellisuusvelvoitteen mukaan yritysten on ehkäistävä, lievennettävä ja poistettava haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

– Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ovat yksi Metsähallituksen vastuullisuuspolitiikan keskeisistä elementeistä. Loppuvuodesta valmistuneella arvioinnilla toteutamme huolellisuusvelvoitetta näiden periaatteiden mukaisesti.

Vaikutusten arvioinnista saatu tieto on arvokasta toiminnan kehittämiseksi. – Vastuullisuuden perusperiaatteita ovat avoimuus ja läpinäkyvyys. On tärkeää tunnistaa toiminnan vaikutukset, jotta niitä voidaan ehkäistä ja lieventää.

Perusteellista vaikutusten tarkastelua

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi tehtiin yhteistyössä Deloitten kanssa. Tarkoituksena oli tunnistaa, arvioida ja priorisoida sekä tosiasiallisia että mahdollisia vaikutuksia.

Metsähallituksen oman toiminnan lisäksi tarkastelussa olivat yhteistyösopimusyrittäjät, palveluntuottajat, tavarantoimittajat ja urakoitsijat, vuokrasopimusasiakkaat sekä yritys- ja yhteisöasiakkaat.

– Meillä oli viisi työpajaa eri teemoista, kuten maankäytöstä, työturvallisuudesta ja hankinnoista. Lisäksi tehtiin laaja kysely sidosryhmille, joista osaa myös haastateltiin. Deloitte tutustui myös muuhun taustamateriaaliin, Kelola-Mäkeläinen kertoo.

On tärkeää tunnistaa
toiminnan vaikutukset,
jotta niihin voidaan
puuttua.

Esille nousseiden vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin niiden todennäköisyyden, mittasuhteen, laajuuden ja korjattavuuden näkökulmasta.

– Keskeisimmät ihmisoikeusvaikutukset kohdistuvat urakoitsijoiden työturvallisuuteen sekä metsätalous- ja luonnonhoitotöiden palveluissa työperäiseen hyväksikäyttöön. Lisäksi saamelaisiin ja heidän elinkeinoihinsa ja kulttuuriinsa sekä ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyen tunnistettiin korkeita mahdollisia vaikutuksia.

– Esille nousivat myös tavara- ja palveluhankinnat ihmisoikeuksien kannalta korostuneen riskin toimialoilta. Esimerkiksi työvaatehankinnoissa hankintaketjuun voi kohdistua työoloihin, palkkaukseen tai lapsi työvoiman käyttöön liittyviä ihmisoikeusloukkauksia. Metsähallituksen toimista positiivisia vaikutuksia arvioitiin olevan esimerkiksi Akwé: Kon -toimintamallilla sekä vankien yhteiskuntaan integroitumista tukevalla kuntouttavalla työtoiminnalla. Kielellisten oikeuksien toteutumiseen on neutraali vaikutus, ja henkilöstöön, asiakkaisiin ja sidosryhmiin kohdistuu kohtalaisia vaikutuksia.

– Henkilöstölle kuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi sosiaalinen media. Asiakkaiden osalta vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi esteettömyyden toteutumiseen, Kelola-Mäkeläinen kertoo.

Suunnitelma vaikutusten lieventämiseksi

Pian ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin jälkeen julkaistiin Metsähallituksen monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelma. Sen tarkoituksena on varmistaa ihmisoikeuksien toteutuminen Metsähallituksen toiminnassa oman henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden osalta. Suunnitelmassa linjataan myös toimet saamelaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

– Käytössä on esimerkiksi anonyymi rekrytointi, jotta mahdollisimman monenlaiset ihmiset hakeutuisivat meille töihin. Asiakkaiden näkökulmasta huomiota kiinnitetään esimerkiksi verkkosisältöjen saavutettavuuteen, Kelola-Mäkeläinen selittää.

Ihmisoikeusriskejä tarkastellaan säännöllisesti Metsähallituksen riskienhallinnassa. Kelola-Mäkeläinen kertoo, että vaikutusten arviointia voitaisiin jatkossa tehdä myös pienemmissä mittakaavoissa, kuten paikallisyhteisötasolla.

– Metsähallituksessa ihmisoikeudet ovat osa vastuullisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, ja ne tulee huomioida kaikessa toiminnassa, hän päättää.

TEKSTI NELLI LAIHINEN