Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson:
Monimuotoisuuden turvaaminen on tärkein tehtävämme

Metsähallituksen uusi luontopalvelujohtaja Henrik Jansson kuvailee uutta tehtäväänsä työksi, jolla on merkitystä niin luonnon, yhteiskunnan kuin kansalaistenkin hyvinvoinnille. Työn ytimessä ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnon virkistyskäytön kestävä kehittäminen.

Valtioneuvosto nimitti tammikuussa Metsähallituksen uudeksi luontopalvelujohtajaksi Henrik Janssonin, joka aloitti uudessa tehtävässään helmikuun alussa. Metsähallitus on Janssonille entuudestaan tuttu, sillä hän on ennen nimitystään työskennellyt useita vuosia Metsähallituksen Luontopalveluissa – viimeiset kolme vuotta Rannikon Luontopalvelujen aluejohtajana.

Nimityksen myötä Janssonin työtehtävät ja vastuualue laajenevat merkittävästi. Luontopalvelujohtajalla on kokonaisvastuu Metsähallituksen Luontopalvelut -yksiköstä, minkä lisäksi hän vastaa Luontopalvelujen ja Eräpalvelujen muodostamasta julkisten hallintotehtävien kokonaisuudesta ja toimii Metsähallituksen johtoryhmän jäsenenä.

– Tehtävä on mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava. Edeltäjäni ovat tehneet ansiokasta työtä, joten tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Erinomaista tukea tehtävän hoitoon antavat myös Metsähallituksen strategia ja vastuullisuusohjelmamme, Jansson sanoo.

Yhteistyötä moneen suuntaan

Haastattelun aikana Janssonin puheessa toistuvat usein termit luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, pandemia, kansalaisten hyvinvointi sekä kansanterveys ja kansantalous.

– Kieltämättä tässä ollaan tekemisissä todella isojen asioiden kanssa. Tärkein tehtävämme on turvata luonnon monimuotoisuus, jolla on yhteys kaikkiin edellä mainittuihin asioihin. Metsähallituksen toiminnalla on huomattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uskon, että se kasvaa lähivuosina entisestään, Jansson arvioi.

Janssonin mukaan monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä muun muassa sidosryhmien, muiden alojen ja toimintaa ohjaavien ministeriöiden kanssa.

– Myös Metsähallituksen eri vastuualueiden välistä yhteistyötä on viime vuosina vahvistettu, mikä on lisännyt suojelutoimien vaikuttavuutta. Suojelulliset näkökulmat otetaan huomioon niin Kiinteistökehityksen, Metsätalouden kuin Eräpalveluidenkin toiminnassa, Jansson luettelee.

Esimerkkinä yhteistyön tuottamasta lisäarvosta Jansson mainitsee Metsähallitus Kiinteistökehitykselle tehtävät ympäristöarvojen kartoitukset, jotka ovat välttämätön osa muun muassa merialueiden tuulivoimahankkeiden suunnittelua.

– Tuottamamme luontotieto ohjaa suunnittelua. Huolellisesti tehdyt luontokartoitukset kertovat toiminnan vastuullisuudesta ja rakentavat osaltaan myös Metsähallituksen tuulivoimahankkeiden brändiä.

Jansson kertookin pitävänsä Metsähallituksen vahvuutena sitä, että saman katon alta löytyy sekä liiketoimintaosaamista että suojeluosaamista.

– Vastuualueiden välistä yhteistyötä syventämällä saamme käyttöömme valtavan määrän eri alojen osaamista. Tämän osaamisen avulla kykenemme toteuttamaan Metsähallituksen strategiaan kirjattua tarkoitustamme eli kehittämään luonnon arvoa ja yhteistä varallisuuttamme vastuullisesti yli sukupolvien.

Kansainvälistyminen tärkeää

Jansson pitää tärkeänä myös kansainvälisen yhteistyön lisäämistä. Hän muistuttaa, että monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos ovat globaaleja ongelmia, joilla on yllättäviä ja vakavia seurauksia luonnon lisäksi myös koko ihmiskunnalle.

– Luonto ei tunne rajoja, joten kansainvälisen yhteistyön sekä erilaisten suojelualueverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen on todella tärkeää, Jansson painottaa.

Kansainvälinen yhteistyö helpottaa tiedonvaihtoa ja edistää eri maissa hyväksi havaittujen toimintamallien leviämistä.

– Meillä on varmasti opittavaa mutta myös paljon annettavaa. Muut voisivat ottaa oppia esimerkiksi Suomen tavasta hoitaa kansallispuistoverkostoa yhtenä kokonaisuutena. Meillä on runsaasti luonnonsuojeluun ja ‑hoitoon liittyvää huippuosaamista, jota kannattaisi viedä maailmalle nykyistäkin enemmän.

Luontoelämyksiä kaikille

Luontopalvelujohtaja haluaa myös kiinnittää huomiota Metsähallituksen hoitamiin kohteisiin suuntautuvan luontomatkailun ja virkistyskäytön kestävään kehittämiseen.

– Luontokohteiden saavutettavuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta luontoelämykset olisivat mahdollisia kaikille – myös liikuntarajoitteisille. Koronaviruspandemia on osoittanut yhä selvemmin sen, miten suuri merkitys luonnolla on ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

– Luonnossa liikkuminen kohentaa kansanterveyttä ja vaikuttaa siten myös kansantalouteen. Suomen luonto ja upeat kansallispuistomme vahvistavat myös Suomi-brändiä maailmalla. Luontoa vaalimalla voimme tuottaa monenlaista hyvää, Jansson lisää.

Helsingin yliopistosta arkeologiksi valmistuneen Janssonin omia suosikkikohteita ovat Museovirastolta Metsähallitukselle siirtyneet historialliset kohteet, kuten Raaseporin linna ja Vallisaari.

– Nämä kohteet ovat täynnä herkullisia tarinoita, jotka liittyvät kansakuntamme historiaan ja valtiomme syntyyn. Näiden arvokkaiden kohteiden kunnosta on pidettävä jatkuvaa huolta. Säännöllistä huolenpitoa kaipaavat tietysti myös retkeilyrakenteet, joiden käyttö on viime vuosina jatkuvasti kasvanut.

Luontopalvelujohtajana Jansson aikoo jo virankin puolesta tutustua paremmin eri puolella Suomea sijaitseviin luonto- ja kulttuurikohteisin.

– Kohteita riittää, sillä maantieteellinen vastuualue kattaa koko Suomen – Utsjoelta Saaristomerelle, Jansson naurahtaa.

Mielimaisemana aava meri

Työsarkaa ja kehitettävää siis riittää. Uudessa tehtävässään Jansson pitää ohjenuoranaan ennakointia, tiedolla johtamista ja muutosvalmiutta.

– Yhteiskunta muuttuu, ja meidän pitää kyetä reagoimaan muutoksiin ketterästi, Jansson sanoo.

Entä mistä luontopalvelujohtaja saa vastapainoa työlleen?

– Vapaalla liikun: hiihdän, juoksen ja kävelen. Olen viettänyt kesät Hangossa meren rannalla, ja sielunmaisemani on aava meri. Rentoudun, kun saan viettää aikaa merellä kalastellen tai purjehtien.

TEKSTI LEENA HULSI • KUVA TARA JAAKKOLA