Metsähallitus haluaa palvella matkailua paremmin
Metsähallitus kehittää valmiuksiaan palvella matkailualaa aiempaa paremmin. Tavoitteena on aloitteellinen, vastuullinen ja asiakaslähtöinen toimintatapa. Tulossa voi olla myös uusia tuotteita tai palveluja, joita ideoidaan yhdessä Metsähallituksen henkilöstön sekä yrittäjien kanssa.
Luonto- ja erämatkailu on kasvattanut suosiotaan jo pitkään, ja koronapandemia on vain lisännyt ihmisten kaipuuta luontoelämysten äärelle. Alan kasvunäkymät ovat kirkkaat, kun matkustusrajoituksia on alettu purkaa.
Luonnon vetovoima on havaittu myös Metsähallituksessa, joka viime keväänä aloitti toimintansa kehittämisen uuden strategiansa mukaisesti. Strategiaa viedään käytäntöön stream-työskentelyn avulla eri vastuualueiden välisenä yhteistyönä. Niin sanotussa matkailu-streamissa keskitytään luonto- ja erämatkailun edellytyksien parantamiseen.
Matkailu-streamin vetäjänä toimiva puistonjohtaja Harri Karjalainen kertoo, että työskentelyn tavoitteena on ensin selvittää, mitä pitää muuttaa, jotta koko Metsähallitus voi palvella matkailualaa entistä paremmin. Sen jälkeen tarkoituksena on tehdä tarvittavat muutokset.
Metsähallituksen hallinnoimien alueiden merkitys Suomen matkailulle on suuri. Esimerkiksi vuonna 2019 maan 40 kansallispuistossa ja viidellä retkeilyalueella vierailleiden matkailijoiden kokonaistulovaikutus oli arviolta 233 miljoonaa euroa. Luontokohteiden ja monikäyttömetsien lisäksi Metsähallituksella on historiallisesti kiinnostavia kohteita, kuten Vallisaari, Raasepori ja Kajaanin linna.
Tulevaisuuden
luontomatkailussa
korostuu
vastuullisuus.
Metsähallituksella on muutenkin merkittävä rooli luonto- ja erämatkailun arvoketjussa. Metsähallituksen ylläpitämä palveluvarustus, metsäautotieverkosto, matkailuyrityksille tarjottavat tontit, kehittämissuunnitelmat ja kaavoitus matkailualueilla, luontokeskukset, verkkopalvelut sekä metsästys- ja kalastusluvat ovat esimerkkejä toiminnasta, joka palvelee myös luonto- ja erämatkailua.
Trendit ohjaavat kehittämistä
Suomen matkailustrategian 2019–2028 mukaan matkailun tulevaisuuden trendejä ovat muun muassa vastuullisuus, ilmastonmuutos, turvallisuus ja digitaaliset palvelut. Ne ovat myös luonto- ja erämatkailun kehittämisen pohjana.
– Koronan jälkeen maailma on hieman erilainen, ja turvallisuuskysymykset korostuvat aiempaa enemmän. Tärkeä trendi on myös digitalisoituminen. Erilaisten alustojen on oltava ajan tasalla – ihmiset haluavat tehdä varauksia ja tutustua kohteisiin ennakkoon sekä saada maastossakin tietoa kohteista, Karjalainen taustoittaa.
Matkailu-streamin osallistujat pohtivat paljon myös ilmastonmuutosta. Keskusteluja käydään esimerkiksi siitä, onko tarpeen houkutella matkailijoita kaukomailta luontokohteisiin.
Karjalainen huomauttaa, että Suomen matkailustrategia vastuuttaa Metsähallitusta edistämään luontomatkailua. Strategia muun muassa kannustaa kehittämään Metsähallituksen roolia ”valvojasta valmentajaksi” ja investoimaan perusinfraan.
– Odotukset otetaan luonnollisesti huomioon, jotta pelaamme sujuvasti yhteen muiden matkailutoimijoiden kanssa, Karjalainen sanoo.
Katse asiakkaaseen
Karjalainen toteaa, että Metsähallituksen roolina on jatkossakin olla matkailubisneksen mahdollistaja – mutta se halutaan tehdä aiempaa paremmin. Kehittämiskohteita on etsitty ja löydetty. Sellaisiksi on nimetty matkailun johtaminen, uudet tuotteet ja palvelut, asiakkuuksien hallinta sekä vastuullisuus.
– Matkailun johtamista konsernin sisällä halutaan selkeyttää ja sisäistä yhteistyötä tiivistää. Esimerkiksi erä- ja kalastusmahdollisuuksia voisi tuotteistaa paremmin matkailukeskusten lähistöllä, Karjalainen havainnollistaa.
Asiakkuuksien hallintaa aiotaan petrata, ja katse suunnataan entistä enemmän asiakasta kohti. Matkailualan yhteistyökumppaneista halutaan saada parempi käsitys, ja sitä varten on tekeillä palvelumuotoiluselvitys.
– Asiakaslähtöisyys tuotantolähtöisyyden sijaan on tärkeä näkökulmamuutos, Karjalainen huomauttaa.
Uusia ideoita palveluiksi
Matkailun koko arvoketjulle halutaan kehittää uusia tuotteita ja palveluja. Hyviä ideoita ja ehdotuksia kerätään pitkin syksyä Metsähallituksen henkilöstöltä sekä yrittäjiltä.
– Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus seuloa parhaat ideat ja viedä niitä eteenpäin. Kiinnostava ajatus on esimerkiksi vesistömatkailun reittien ja palvelujen kehittäminen Saimaalla yhdessä alan yrittäjien kanssa, Karjalainen kertoo.
Uutuuksien lisäksi pohditaan, voisiko olemassa olevaa infraa hyödyntää aiempaa tehokkaammin matkailun näkökulmasta esimerkiksi tarjoamalla metsäautoteitä ja talousmetsien reittejä matkailuyrittäjien hyödynnettäviksi.
Matkailun vastuullisuus, kestävyys ja turvallisuus halutaan varmistaa kaikessa toiminnassa. Konsernin sisällä se tarkoittaa yhteistä vastuullisuuskonseptia, joka huomioidaan myös erilaisissa kilpailutuksissa.
Matkailuyrittäjien kanssa on tarkoitus luoda yhteiset pelisäännöt markkinointia varten.
– Tulevaisuuden luontomatkailussa korostuvat vastuullisuus ja turvallisuus. Ne ovat ehdottomia kilpailuetuja, Karjalainen muistuttaa.
TEKSTI MINNA NURRO • KUVA JARI KOSTET
Stream-työskentelyllä edistetään strategisia tavoitteita
MATKAILU-STREAM on esimerkki Metsähallituksen uudesta toimintatavasta, jonka tavoitteena on kehittää ketterää toimintaa ja viedä strategiaa käytäntöön.
Uudessa toimintamallissa valitaan kerrallaan 4–5 strategista tavoitetta, joita kehitetään niin sanotun stream-työskentelyn avulla. Ensimmäisiksi kehittämiskohteiksi on valittu turvallinen ja vastuullinen luonto- ja erämatkailu, luonnon monimuotoisuus, uusiutuva energia sekä asiakaskokemuksen ja johtamisen kehittäminen.
Jokaisessa streamissa on vetäjän lisäksi asiantuntijoita jokaiselta vastuualueelta ja eri yksiköistä. Tavoitteena on yhdistää eri alojen asiantuntemus, löytää parhaita käytäntöjä sekä luoda uusia toimintatapoja ja avauksia läpileikkaavasti. Ryhmät raportoivat säännöllisesti Metsähallituksen johtoryhmälle. Myös Metsähallituksen hallitus seuraa säännöllisesti stream-työskentelyn tuloksia.
Työskentelyssä hyödynnetään ketterän kehittämisen menetelmiä. Jokainen ryhmä määrittelee tärkeimmät kehittämiskohteet ja vie niitä eteenpäin pienemmissä ryhmissä. Ryhmät tekevät myös yhteistyötä keskenään, kutsuvat tarpeen mukaan työhön muita asiantuntijoita eri yksiköistä sekä kuuntelevat ulkopuolisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Työskentely tukee kokeilukulttuuria: asioita testataan, ja uusia strategiaa tukevia käytäntöjä otetaan käyttöön joustavasti sitä mukaa, kun se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi..
MATKAILUGALLUP
Kysyimme muutamalta yrittäjältä, mitä hyötyä Metsähallituksen toiminnasta on luonto- ja erämatkailulle ja miten voisimme vielä parantaa matkailutoiminnan edellytyksiä.
Heidi Jokela, yrittäjä, Polar Star Travel ja Lapin Luontoelämys
1. Metsähallitus ylläpitää ja kehittää retkeilyreittejä, taukopaikkoja ja tupia sekä huolehtii kansallispuistoja koskevasta tiedottamisesta. Yhteydenpito yrittäjien kanssa on tärkeää, samoin tulevaisuuden suunnittelu niin, että matkailuyrittäjät voivat toimia turvallisesti luonnossa.
2. Yrittäjille voisi olla tarjolla samantyyppisiä varaustupia kuin yksityismatkailijoille. Suurin osa asiakkaistamme on ulkomaalaisia, ja erityisesti heitä varten haluaisimme tuotteistaa esimerkiksi Pallas- Yllästunturin kansallispuistoon sijoittuvia vaelluksia ja pyöräretkiä. Opastetuilla retkillä voidaan varmistaa että vieraat noudattavat ohjeita ja että vaaratilanteita ei synny.
Maastopyöräilijöiden ja vaeltajien pitäisi voida liikkua turvallisesti samoilla reiteillä. Lappiin voisikin luoda pyöräilyetiketin, jota kaikki maastossa pyöräilevät sitoutuvat noudattamaan. Olisi muutenkin hyvä koota paikalliset toimijat yhteen keskustelemaan näistä haasteista.
Juha Kuukasjärvi, yrittäjä, Hotelli Iso-Syöte
1. Metsähallituksen toiminnasta on kahdenlaista hyötyä: ensimmäinen on kansallispuiston ylläpito sekä kehittäminen ja toisena monipuolisen retkeilyreitistön kehittäminen sekä ylläpito.
2. Tärkeintä on sujuvan yhteistyön jatkuminen yrittäjien kanssa. Tämä koskee muun muassa yrittäjien omien reittien ja taukopaikkojen sijoittamista Metsähallituksen maille. Kaikki kehittämistoiveet liittyvät käytännön tekemiseen – olipa kyseessä sitten kansallispuisto, uusien reittien kehittäminen tai reittien ylläpito. Tärkeää on myös kansallispuiston brändin vahvistaminen matkailijoiden keskuudessa.
Ilkka Lariola, yrittäjä, Natura Viva
1. Metsähallitus on merkittävä tekijä luontomatkailussa. Metsähallitus pystyy tarjoamaan alueillaan hyvän toimintaympäristön ja toimintaedellytyksiä yrityksille.
2. Metsähallitus voisi vielä paremmin viestiä yhteistyöyritysten tarjonnasta ja palveluista. Toimimme sopimusyrittäjänä muun muassa Teijossa ja Nuuksiossa. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa toimii jo nyt hyvin, mutta yhteistyötä varsinkin pienempien yritysten kanssa voisi vielä tiivistää.
JAA ARTIKKELI: