Tuomas Kallio tutkii kaatunutta puuta
– Lajidemohankkeessa kehitetään uhanalaisten lajien huomioimista valtion monikäyttömetsien suunnittelussa ja käytössä, kertoo lajiasiantuntija Tuomas Kallio.

Metsähallitus pilotoi tiedeperusteisten luontotavoitteiden asettamista

Julkaistu 25.4.2022

Metsähallitus testaa ensimmäisten joukossa Science Based Targets Network -verkoston kehitteillä olevaa ohjeistoa, jonka tavoitteena on vauhdittaa yritysten toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.

Kansainvälinen Science Based Targets Network -verkosto (SBTN) kehittää parhaillaan yrityksille ja kaupungeille suunnattua ohjeistoa tieteeseen pohjautuvien luontotavoitteiden asettamiseksi. Ohjeiston avulla yritykset saavat käytännön työkaluja aidosti vaikuttavan ja vertailukelpoisen luontotyön tueksi.

Vuoden 2022 lopulla julkaistavaa ohjeistoa testataan nyt eri puolilla maailmaa. Suomesta FIBSin ja Sitran järjestämään pilottiohjelmaan valittiin kymmenen yritystä, joiden joukossa on myös Metsähallitus. Yritykset pääsevät testaamaan ensimmäisten joukossa maailmassa ohjeiston toimivuutta ja vaikuttamaan sen lopulliseen sisältöön antamalla palautetta pilotoinnin aikana.

– Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja luontokadon hillitseminen kuuluvat Metsähallituksen strategisiin tavoitteisiin. Meille on tärkeää, että vaikuttavuutemme mittaaminen perustuu tutkittuun tietoon. On erittäin mielenkiintoista päästä testaamaan kansainvälisesti tunnustettuja ohjeita ja olla mukana vastuullisuuden edelläkävijäjoukossa, sanoo viestintä-, strategia- ja vastuullisuusjohtaja Terhi Koipijärvi.

Science Based Targets -aloite on julkaissut vuonna 2015 vastaavan ohjeiston ilmastotavoitteille. Sen avulla jo lähes 3000 yritystä ympäri maailman on asettanut tiedeperusteiset päästövähennystavoitteet.

Viime vuonna julkaistun niin sanotun Dasguptan talousraportin mukaan luonnon monimuotoisuus köyhtyy kaikkialla maailmassa hälyttävää vauhtia. Pilottihanketta vetävän FIBSin yritysvastuuasiantuntija Angelina Kuokkasen mukaan luontokato on jäänyt keskustelussa ilmastonmuutoksen jalkoihin, vaikka jo pitkään on tiedetty, että ilmiöt vaikuttavat toisiinsa.

– Kestävyyskriisin näkökulmasta päästöjen vähentäminen ei auta, ellei myös luontokatoa saada pysäytetyksi. Ohjeisto tulee olemaan tärkeä työkalu kaikille yrityksille, jotka haluavat nollata päästöjen lisäksi toimintansa negatiiviset vaikutukset luontoon ja varmistaa näin tulevaisuuden toimintaedellytyksensä, Kuokkanen sanoo.

Suomessa pilottihankkeeseen haki 35 yritystä, joista Metsähallituksen lisäksi mukaan valittiin Atria, Kesko, Lassila & Tikanoja, Paulig, Reima, Rudus, SOK, UPM-Kymmene ja Valio. Pilottihanke kestää vuoden 2022 loppuun. Yhteisten työpajojen välillä yritykset työstävät ohjeiston avulla omia luontotavoitteitaan. Pilotointiin osallistuneiden yritysten kokemukset ja parhaat käytännöt kootaan ohjelman päätteeksi julkaistavaan raporttiin.

– Metsähallituksella on hyvät lähtökohdat osallistua tähän hankkeeseen ja siten vauhdittaa toimenpiteitä luontokadon hillitsemiseksi. Meillä on paljon osaamista ja kokemusta sekä halua olla kehittämässä luontotavoitteita ensimmäisten joukossa maailmassa, sanoo Metsähallituksen kehityspäällikkö Johanna Leinonen.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA KEIJO KALLUNKI

Aktiivisia toimia monimuotoisuuden lisäämiseksi

LUONNON monimuotoisuuden lisääminen ja luontokadon hillitseminen ovat yksi Metsähallituksen strategisista lupauksista. Monimuotoisuuslupaus ja sen toteuttamiseksi valmisteilla oleva monimuotoisuusohjelma määrittävät Metsähallituksen toimia tuleville vuosille. SBTN-ohjeistuksen pilotointi tukee osaltaan lupauksen toteuttamista. Metsähallituksen toiminnassa luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan valtion maiden ja vesien muodostamana laajana kokonaisuutena.

– Hillitsemme luontokatoa valtion maa- ja vesialueilla aktiivisilla toimenpiteillä, joilla ylläpidämme ja lisäämme luonnon monimuotoisuutta sekä minimoimme ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteemme tukevat Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, totesi pääjohtaja Juha S. Niemelä marraskuussa järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa.

Työ elinympäristöjen kunnostamiseksi ja lajien huomioimiseksi on jo käynnissä sekä suojelualueilla että monikäyttömetsissä. Metsähallituksen tavoitteena on kunnostaa heikentyneitä elinympäristöjä yli 21 700 hehtaaria vuoteen 2023 mennessä. Tämä tarkoittaa vuositasolla pinta-alojen merkittävää lisäystä aiempiin vuosiin verrattuna.

Lajidemohankkeessa kehitetään uhanalaisten lajien huomioimista valtion monikäyttömetsien suunnittelussa ja käytössä. Sen lisäksi metsissä tehdään lajistokartoituksia. Luonnon monimuotoisuutta turvataan ja lisätään myös merialueilla. Tänä keväänä käynnistynyt LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun.

Luonnon monimuotoisuutta lisääviin aktiivisiin ennallistamisen ja luonnonhoidon hankkeisiin käytetään vuosina 2020–2023 noin 46 miljoonaa euroa. Lisäksi Metsähallituksen liiketoiminta panostaa yli 50 miljoonaa euroa vuodessa luonnon monimuotoisuuteen muun muassa alue-ekologisen verkoston ja lahopuun lisäämisen muodossa.

 

JAA ARTIKKELI: