Nainen ja pikkutyttö puutöissä
Kiinnostus vapaa-ajan asuntoihin on yhä kasvussa.

Mökistä kakkoskoti?

Julkaistu 25.4.2022

Suomalaiset ovat yhä mökkikansaa. Vapaa-ajan asuntoja on maassamme yli puoli miljoonaa, ja niiden määrä on jatkanut kasvuaan jo pitkään. Samalla mökkien varustelutaso on noussut – hankitaanko mökkiä enää vain lomanviettoa varten?

Saaristoasiain neuvottelukunnan alkuun panema Mökkibarometri on kartoittanut vapaaajan asuntojen käyttöä vuodesta 2003 alkaen. Viimeisin barometri julkaistiin kesällä 2021, edellinen vuonna 2016.

– Kyseessä on koko Suomen kattava kysely, joka lähetettiin 5 000:lle vapaa-ajan asunnon henkilöomistajalle, kertoo viimeisimmän barometrin toteuttanut erikoistutkija Olli Voutilainen Luonnonvarakeskuksesta.

Kyselyn vastausprosentti oli 25,5. Eniten vapaa-ajan asuntoja on Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Kussakin maakunnassa sijaitsee noin kymmenesosa koko maan mökkikannasta. Suuri kiinnostus suuntautuu myös Lappiin, missä vapaaajan asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut Mökkibarometrin kolmikymmenvuotisen tarkastelujakson aikana.

Lapissa mökkejä on Tilastokeskuksen mukaan 33 000, mikä on 6,5 prosenttia koko maan mökeistä.

– Koko tarkastelujakson aikana Lappi on kasvattanut osuuttaan mökkikannasta eniten. Uudenmaan osuus koko maan mökkikannasta on pienentynyt, mutta sielläkin mökkien määrä on lisääntynyt. Yhdessäkään maakunnassa mökkien määrä ei ole vähentynyt, Voutilainen sanoo.

Lapissa vapaa-ajan asuntoja on etenkin matkailukeskuksissa, missä mökit ovat isompia ja paremmin varusteltuja kuin rannoilla. Niitä myös vuokrataan, joten niiden käyttö on hyvin aktiivista. Lisäksi vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen tonttien kysyntä on matkailukeskuksissa suurta.

Varustelutaso nousee

Vapaa-ajan asuntojen määrän ohella selkeä trendi on käyttöasteen kasvu.

– Käyttövuorokausien määrä on kasvanut jatkuvasti. Koronan vaikutus näkyy selvästi: vuosina 2019–2020 käyttöasteen kasvu oli poikkeuksellisessa nousussa, Voutilainen kertoo.

Edelliseen, vuoden 2016 barometriin verrattuna yhä suurempi osa vastaajista uskoi käytön lisääntyvän edelleen. Nyt lähes 40 prosenttia vastaajista uskoi vapaa-ajan asuntonsa käytön lisääntyvän seuraavan kolmen vuoden aikana.

Käyttöasteen kanssa samaa tahtia kasvaa mökkien varustelutaso.

– Yli puolet vastaajista aikoi joko parantaa tai mahdollisesti parantaa mökkinsä varustusta, eli jo aiemmin alkanut trendi jatkuu ja voimistuu, Voutilainen sanoo.

Jo 93 prosentissa mökeistä on käytettävissä sähkö ja 79 prosentissa verkkosähkö. Talvella sähköä käytetään peruslämmön ylläpitoon selvästi yleisemmin kuin edellisen barometrin aikaan. Lämpöpumppujen osuus on kasvanut lämmitysratkaisuissa vahvimmin.

Kyselyssä kartoitettiin myös vapaa-ajan asukkaiden palveluiden saatavuutta ja käyttöä. Voutilainen huomauttaa, että palveluiden alueellisen keskittymisen myötä päivittäispalvelut ovat etääntyneet tyypillisiltä mökkialueilta. Siitä huolimatta vapaa-ajan asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Ainoa poikkeus on joukkoliikenne.

Omaa rantaa arvostetaan

Mitä suomalainen haluaa vapaa-ajan asunnoltaan? Näyttää siltä, että hyvinkin tuttuja asioita – nyt ja jatkossa.

Barometriin vastanneista 92 prosentilla mökki sijaitsee vesistön läheisyydessä, 54 prosentilla järven tai lammen rannassa ja 11 prosentilla merenrannassa.

Voutilainen kertoo tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten aikuisten halukkuutta ostaa perheen tai suvun mökki. Tulosten mukaan oma ranta oli yksi merkittävimmistä halukkuutta nostavista syistä. Tietyin ehdoin nuori polvikin on siis edelleen kiinnostunut mökkeilystä.

– Edessä on kiinnostava murrosaika, kun vanhempi, mökkejä omistava sukupolvi on vaihtumassa nuorempaan. Mielenkiintoinen kysymys on, miten sukupolvenvaihdos tapahtuu. Barometrin mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kiinnostus ei vähene – päinvastoin, Voutilainen pohtii.

Työnteko mökillä yleistyy

Mökkien käyttö on paitsi lisääntymässä myös monipuolistumassa. Kun barometrissa kartoitettiin vapaa-ajan asuntoa toistuvasti käyttävien määrää, tulokseksi saatiin 4,7 käyttäjää mökkiä kohti. Luvussa ovat mukana sekä mökin omistajat että muut käyttäjät.

Todennäköisesti käyttötarkoituksiakin on monia, sillä monipaikkaisuus on selvä ja todellinen ilmiö.

– Monipaikkaisuuteen liittyy muitakin tekijöitä kuin vapaa-ajan asutus, mutta marginaali-ilmiö se ei ole, mistä yli puoli miljoonaa mökkiäkin kyllä kertoo, Voutilainen toteaa.

Tulevaisuuden mökkeilyä määrittääkin todennäköisesti vahvasti etä- ja paikkariippumaton työ.

Vuoden 2021 barometrin mukaan etätyötä teki mökillään 43 prosenttia vastaajista, joille se oli mahdollista, kun luku vuonna 2016 oli vain 7 prosenttia. Pandemian vaikutus näkyy, mutta vastaajista jopa kaksi kolmasosaa oli myös halukas lisäämään etätyötä.

– Voi kysyä, onko silloin kysymys enää vapaa-ajan asunnosta vai muuttuuko mökki kakkosasunnoksi, jossa oleminen on myös työperäistä, Voutilainen päättää.

TEKSTI MARJATTA SIHVONEN • KUVA KATRI LEHTOLA

JAA ARTIKKELI: