Mies naulaa listaa
Koronakevään aikana ihmiset innostuivat kunnostamaan vapaa-ajan asuntojaan.

Monipaikkaisuus on asumisen uusi normaali

Poikkeusolot veivät suomalaiset luontoon hakemaan väljyyttä ja hyvää oloa. Kun kaupunkien riennot suljettiin, kiinnostuttiin uudella tavalla myös mökkeilystä. Jopa maallemuuton trendistä kohuttiin, mutta vaikuttaako korona todella suomalaisten asumiseen?

Maanmittauslaitoksen rekisteripäällikkö Taisto Toppisen mukaan korona aiheutti keväällä notkahduksen asuntokauppaan, mutta kesällä vauhti palasi viime vuoden tasoon. Mökkikauppa sen sijaan kiihtyi aivan omalle kasvu-uralleen. Vuoteen 2019 verrattuna mökkikauppa kasvoi huhtikuussa 11 prosenttia, toukokuussa 8 prosenttia, kesäkuussa jopa 74 prosenttia ja koko ensimmäisellä vuosipuoliskolla 34 prosenttia.

Korona aiheutti siis selvän mökkien kysyntäpiikin. Toppisen mukaan mökkihintojen lasku kasvatti kauppamääriä jo ennen koronaa. Jatkossa on odotettavissa hintatason nousua, jos kysyntä jatkuu voimakkaana.

Mökkikaupat ja maalla asuminen kiinnostavat niin kansalaisia kuin mediaa, ja nyt onkin suotuisa aika laittaa mökki myyntiin. Mökki-innostuksen jatkuminen riippuu kuitenkin myös siitä, kauanko koronakriisi jatkuu. Onko muuttoliikkeessä syntymässä uusi trendi?

Ei paluuta entiseen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen huomauttaa, että elämme yhä keskellä kriisiä. Siksi on vaikeaa arvioida, miten korona loppujen lopuksi vaikuttaa eri ilmiöihin, kuten asumiseen. Paluuta vanhaan ei kuitenkaan ole.

– Moni odottaa, että kriisi menee ohi ja voidaan palata normaaliin. En usko, että voimme palata siihen, missä olimme vuonna 2019. Sen kulminaatiopisteen, jossa paluu olisi ollut mahdollista, olemme nyt ohittamassa, Hyyryläinen sanoo.

Kulminaatiopiste näkyy esimerkiksi siinä, että kymmenissä tuhansissa yrityksissä pohditaan, miten työskentelyä muutetaan. Hyyryläinen arvioi, että digitalisoituminen vauhdittuu edelleen ja suurten toimitilojen tarve työpaikolla vähenee.

– Tällä kehityksellä on valtavat kerrannaisvaikutukset meidän arkeemme. Kun arki muuttuu, avautuu uusia mahdollisuuksia järjestää esimerkiksi asumista. Tähän kytkeytyy myös loma-asuminen. Työnteko mökiltä käsin on aiempaa hyväksytympää.

Työstä ja asumisesta monipaikkaista

Hyyryläinen naurahtaa median innostukselle maallemuuttajista. Maallemuuttajat ovat aina kiinnostaneet mediaa, ehkä siksi, että he toimivat vastoin trendejä. Maallemuutto on kuitenkin liian mustavalkoinen käsite kuvaamaan tämän ajan kehitystä. Puhutaan monipaikkaisuudesta, johon kuuluu mobiili työ.

Tehdäänkö työtä sitten jatkossa yhä enemmän maalla? Hyyryläinen sanoo suhtautuvansa kriittisesti kevään maaseutukeskusteluun. Suomessa on paljon loma-asutusta, joten mökkikauppaa on käyty ennenkin. Hän kuitenkin painottaa, että usein kriisit kiihdyttävät jo aiemmin syntyneitä trendejä.

Työ on keskeinen asia, kun tehdään muuttopäätöstä, mutta siihen vaikuttavat vahvasti myös henkilökohtaiset arvovalinnat.

– Maaseutu on mielenkiintoinen ympäristö. Mökillä voi toteuttaa esimerkiksi kestävän kehityksen ideaalia aurinkopaneeleilla tai vastaavilla ratkaisuilla. Kaupungissa ei voi samalla tavalla rakentaa omaa tilaa ja hallinnan piiriä, Hyyryläinen kuvaa modernin maallemuuton taustoja.

Yksi monipaikkaisen elämän kiinnekohta on metsä. Hyyryläinen pitää kaupunkilaisten metsänomistusta mielenkiintoisena, sillä he eivät halua luopua palstoistaan. Laaja omistajaverkosto voi monimuotoistaa toimintaa metsissä, ja se on maaseudun kannalta mahdollisuus.

Työnteko mökiltä
käsin on aiempaa
hyväksyttävämpää.

Käytännössä asumisen ja työn muutos näkyy jo siinä, että mökkiaikaa voi pidentää. Loman lopussa ei tarvitse heti palata toimistolle, ja torstaisin voi jo siirtyä etätöihin.

– Sillä on merkitystä mökkipaikkakunnille. Mökkiläiset käyvät enemmän kaupoissa, käyttävät palveluita ja sijoittavat mökin infraan.

Maailman paras maa asua maalla

Hyyryläinen muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä maaseutua. Harvaan asuttu syrjä seutu on paikkana eri kuin paikalliskeskus.

Muuttoliiketilastoissa on viitteitä siitä, että kaupunkien lähiseudut ovat saamassa koronasta voittoa, mutta Hyyryläisen mukaan on liian aikaista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Nordregion-vertailun mukaan Suomen väestö on normaalistikin hyvin liikkuvaa eli täällä muutetaan paljon.

Suomessa
palveluverkko on
yhä melko kattava.

Monipaikkaisen työn ja maaseutuasumisen kannalta Suomi on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellisen hyvä maa.

– Suomessa palveluverkko on yhä melko kattava. Myös mökkiläisillä on oikeus käyttää paikkakunnan terveyskeskuksen palveluja. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Suomen malli on ollut hajautettu, ja siksi olemme maailman potentiaalisimpia maita hyödyntämään monipaikkaisuuden mahdollisuudet, Hyyryläinen summaa.

TEKSTI MARJATTA SIHVONEN • KUVA VASTAVALO

JAA ARTIKKELI: