Joukko opiskelijoita nevalla
Metsätieteiden opiskelijat tutustuivat Reijo Hokkasen (edessä) johdolla kymmenen vuotta sitten ennallistettuun Alajärven Pohjoisnevaan.

Oppia valuma-aluesuunnitteluun

Metsähallitus ennallistaa Ähtärin ja Multian rajalla sijaitsevaa Hännättömänjokea ja sitä ympäröivää 400 hehtaarin valumaaluetta. Tänä vuonna suunnitteluun osallistuivat myös Helsingin yliopiston metsätieteiden opiskelijat.

Tukki ei ole uinut Ähtärin ja Multian rajalla sijaitsevassa Hännättömänjoessa lähes 70 vuoteen. Uiton jäljet näkyvät silti yhä paikka paikoin luonnossa.

– Kivet on nosteltu aikanaan koskipaikoista joen reunoille ja joen uoma on tehty ikään kuin rännimäiseksi, Metsähallituksen eräpalveluiden suunnittelija Jaakko Mattila kertoo.

Se, mikä aikanaan palveli metsätaloutta, ei ole hyväksi taimenelle, jonka luonnonvarainen kanta elää Hännättömänjoessa. Taimenen tarvitsema kutusora on esimerkiksi monin paikoin karannut virran matkaan.

Metsähallitus laatii parhaillaan Hännättömänjoelle ja koko ympäröivälle valumaalueelle valuma-aluesuunnitelmaa. Hännättömänjoen kunnostamisen lisäksi tarkoitus on ennallistaa läheisiä suoalueita sekä kartoittaa, millaisia vesiensuojeluratkaisuja olisi tarpeen ottaa käyttöön metsätalousmaalla, jotta metsätalouden mahdollisesti aiheuttamat ravinne- ja kiintoainehuuhtoumat saadaan minimoitua.

Kaikkiaan Hännättömänjoen valumaalueen suunnittelu kattaa pinta-alaltaan 400 hehtaarin alueen. Suunnittelua tehdään yhteistyössä Metsähallituksen eräasioiden, luonnonsuojelun ja metsätalouden asiantuntijoiden kesken.

Metsätieteiden opiskelijat mukana suunnittelussa

Tänä vuonna Metsähallituksen suunnittelijat saivat työhönsä apua Helsingin yliopiston metsätieteiden maisteriopiskelijoilta, jotka kurssityönään laativat alueelle oman valuma-aluesuunnitelmansa. Opiskelijat ja Metsähallituksen suunnittelijat tutustuivat syyskuussa maastossa neljään eri kohteeseen.

Kurssin ohjaaja, yliopistonlehtori Kari Minkkinen kertoi, että jokaista opiskelijoiden tekemää ehdotusta tarkasteltiin niin talouden, vesiensuojelun, monimuotoisuuden kuin ilmastovaikutustenkin näkökulmasta. Suunnittelun tekee haastavaksi se, etteivät eri tavoitteet välttämättä aina ole linjassa keskenään. Etenkin aiempina vuosikymmeninä päätöksiä on usein tehty talous edellä.

Opiskelijoiden laatima valuma-aluesuunnitelma valmistuu syys–lokakuussa, minkä jälkeen se luovutetaan Metsähallitukselle. Metsähallituksen Metsätalous Oy:n luonnonhoidon asiantuntija Reijo Hokkasen mukaan opiskelijoiden suunnitelmaa käytetään hyväksi soveltuvin osin.

Yhteistyö sai kiitosta kaikilta

Metsähallituksen ja Helsingin yliopiston oppilaitosyhteistyö sai kiitosta kaikilta osapuolilta. Minkkisen mukaan Hännättömänjoen valuma-alue oli suunnittelun näkökulmasta mielenkiintoinen ja hän uskoi, että oppilaita motivoi tieto siitä, että suunnitelma laaditaan todelliseen tarpeeseen.

Minkkinen sanoi uskovansa, että opiskelijoiden kurssin aikana oppimille taidoille on tulevaisuudessa tarvetta, kun turvemaiden metsien käyttöön haetaan aiempaa vesistö- ja ilmastoviisaampia ratkaisuja.

Minkkinen toivoi yhteistyön Metsähallituksen kanssa jatkuvan.

Maisteriopiskelija Jenni Ihatsun mukaan kurssi oli vaativa mutta mielenkiintoinen.

– Kartoittaminen vei aikaa ja oli iso urakka, mutta samaan aikaan kurssi oli havainnollistava. Oli mielenkiintoista nähdä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten eri ratkaisut käytännössä toimivat.

Maastotyöt alkavat tänä vuonna

Hännättömänjoen valuma-alueen kunnostaminen alkaa tänä vuonna ja jatkuu neljän seuraavan vuoden ajan. Hännättömänjoessa on tarkoitus muotoilla uomaa sekä palauttaa kiviä koskiosuuksille. Uomaan saatetaan myös lisätä kutusoraa ja lahopuustoa, joka puolestaan houkuttelee hyönteisiä kalojen ravinnoksi.

Ympäröiviä soita ja turvemaita on 1960–70-luvuilla ojitettu metsän kasvun tehostamiseksi. Osa ojista on tuolloin johdettu suoraan Hännättömänjokeen. Näitä ojia on nyt tarkoitus tukkia. Pintavedet pyritään ohjaamaan soille ja pintavalutuskentille, joiden maaperä ja kasvillisuus sitovat kiintoaineksen ja pidättävät veden mukana kulkeutuvat ravinteet.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO • KUVA KEIJO KALLUNKI

Metsähallitus kunnostaa kokonaisia valuma-alueita

Metsähallitus on luomassa uutta toimintamallia, jossa kunnostetaan yksittäisten purojen sijaan kokonaisia valuma-alueita.

Valuma-aluekohtaista suunnittelua testataan kahdeksan pienvesistön ennallistamisessa. Pilottikohteilla tehdään purojen kunnostamisen lisäksi tarvittavat kunnostustoimenpiteet myös niitä ympäröivillä suo- ja metsäalueilla. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi soiden ennallistamista, pienvesistöön laskevien metsäojien tukkimista sekä pintavalutuskenttien ja riistakosteikkojen perustamista.

Valuma-alueen kunnostuksesta hyötyvät kalalajit, joiden lisääntymisalueet tulevat kuntoon ja vaellusesteet poistuvat. Samalla edistetään monien riistalajien, kuten metsäkanalintujen ja hanhien, elinolosuhteita palauttamalla niiden soidinalueita ja pienpoikasalueita ennalleen.

Valuma-aluesuunnittelua kuten myös muita aktiivisia luonnonhoitotöitä tehdään tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen eri alojen asiantuntijoiden kesken.

JAA ARTIKKELI: