Osaamisen johtaminen perustuu strategiaan ja tulevaisuuden ennakointiin

Metsähallituksen toiminta työnantajana perustuu vastuullisuuteen sekä yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. Osaamisen johtamisella tuetaan strategian toteutumista ja ennakoidaan pidemmän aikavälin osaamistarpeita.

Metsähallituksen henkilöstöjohtaja Terhi Vires määrittelee osaamisen johtamisen tietoiseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi, joka perustuu Metsähallituksen strategisiin tavoitteisiin sekä tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin.

Taustalla on yhteisesti tiedostettu suunta, jota kohti ollaan menossa. Metsähallituksen strategisissa tavoitteissa on muun muassa vastuullisuuteen, ilmastonmuutokseen sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä teemoja.

– On tärkeää miettiä myös sitä, mitä näiden strategisten teemojen ja niiden sisältämien tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa henkilöstön osaamisen ja sen kehittämisen kannalta. Esimerkiksi tänä vuonna jokainen metsähallituslainen suorittaa Metsähallituksen vastuullisuuskoulutuksen, jonka suorittaminen on nostettu yhdeksi yhteiseksi tulospalkkion kriteeriksi, Vires kertoo.

Metsähallituksessa pyritään ennakoimaan eri toimintojen ammatillisia osaamistarpeita, joita kartoitetaan muun muassa henkilöstön kanssa käytävissä osaamiskeskusteluissa.

– Ammatillisten osaamisten rinnalle – vähintään yhtä tärkeinä – olemme tunnistaneet erilaisia työyhteisötaitoja, kuten muutoskyvykkyyden, joustavuuden, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tunnetaidot. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat myös osa palkkausjärjestelmämme työsuorituksen arviointimallia.

Meillä on tärkeä
rooli monissa yhteiskunnalle
tärkeissä
kysymyksissä,
mikä lisää työn
merkityksellisyyttä.

Metsähallituksen ydintoimintaa on sovittaa yhteen erilaisia näkökulmia valtion maaja vesiomaisuuden vastuullisessa hoidossa.

– Tämä vaatii meiltä yhä enemmän osaamista käydä avointa dialogia sekä erilaisten näkökulmien sovittelutaitoja.

Metsähallitus on rankattu kolmanneksi halutuimmaksi luonnonvara-alan työpaikaksi. Vires nostaa Metsähallituksen vahvuudeksi ennen kaikkea työn sisällön ja merkityksellisyyden.

– Meillä on Suomen mittakaavassa iso rooli monissa yhteiskunnalle tärkeissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, ja tämä lisää työn merkityksellisyyttä. Myös ylisukupolvinen näkökulma koetaan tärkeäksi.

Metsähallituksella on toimipisteitä eri puolilla maata, ja monissa tehtävissä työ ei ole sidottu johonkin tiettyyn toimipaikkaan. Muita vahvuuksia ovat työaikajoustot sekä monipuoliset urapolut Metsähallituksen sisällä.

– Työelämän joustot ja eri elämäntilanteisiin liittyvien tarpeiden huomioiminen on tärkeää myös työssä jaksamisen kannalta, Vires toteaa.

Vastuullisuus on integroitu kaikkeen Metsähallituksen toimintaan, ja se on pohjana myös Metsähallituksen työnantajatoiminnassa.

– Metsähallitus on sitoutunut YK:n ihmisoikeussopimuksen noudattamiseen, mikä velvoittaa yhdenvertaiseen ja syrjimättömään kohteluun. Meillä on käytetty anonyymia rekrytointia, ja tavoitteena on, että kaikkia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti koko työsuhteen ajan. Edellytämme vastuullisuutta ja toimintatapaohjeen noudattamista myös kumppaneiltamme, Vires painottaa.

Metsähallituksessa on perinteisesti ollut pitkiä työuria, mutta taloon on tullut myös paljon nuorempia työntekijöitä.

– Uudet ikäluokat vaativat uudenlaisia esihenkilötaitoja, ja siksi esihenkilöiden koulutus ja johtamiskulttuurin kehittäminen on tärkeää. Monet nuoret arvostavat hyviä kehittymismahdollisuuksia ja monipuolisia urapolkuja, joihin on meilläkin kiinnitetty huomiota.

Metsähallituksen palkkausjärjestelmä on uudistettu hiljattain ja parhaillaan on käynnissä nimikeuudistus.

– Tavoitteena on uudistaa ja yhdenmukaistaa ammattinimikkeitä niin, että käytettävät nimikkeet ovat moderneja, Metsähallituksen brändin mukaisia ja ymmärrettäviä myös ulkopuolisille. Uudet nimikkeet tulevat käyttöön vuoden 2023 alussa, Vires kertoo.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA MIKAEL AHLFORS