Hiihtohissi Pallas-Yllästunturilla

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjälki pienenee

Julkaistu 25.3.2021

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjälki pienenee tänä vuonna merkittävästi. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvat päästöt lähes puolittuvat, kun puiston rakennuksia siirretään maalämpöön ja aurinkosähköön.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistonsuurimmat fossiiliset hiilidioksidipäästöt aiheutuvat rakennusten öljylämmityksestä, retkeilijöiden jättämien jätteiden poiskuljetuksista sekä muusta huoltoajosta. AFRY Finland Oy:n tekemän kartoituksen mukaan päästöt ovat keskimäärin 229 tuhatta CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa noin 30 suomalaisen keskimääräisiä vuotuisia päästöjä.

Hiilijalanjäljen pienentäminen on osa EU-rahoitteista Tobe Low Carbon -projektia, jota Metsähallitus vetää. Projektin myötä Pallas-Yllästunturin kansallispuistonfossiilisia päästöjä vähennetään tänä vuonna 45 prosenttia. Hiilijalanjäljen pienentäminen kuuluu Metsähallituksen ilmasto-ohjelman tavoitteisiin.

Pallas-Yllästunturi on Suomen kansallispuistoista ensimmäinen, joka on kartoittanut hiilijalanjälkensä ja vähentää päästöjä suunnitelmallisesti. Projektikoordinaattori Henri Arponen Metsähallituksesta kertoo, että päästöjen vähentämisellä halutaan näyttää esimerkkiä ja lisätä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vastuullisuutta matkailukohteena.

– Ihmiset kiinnittävät ympäristöasioihin entistä enemmän huomiota, ja ympäristöystävällisyys on yksi kriteeri matkakohdetta valittaessa, hän toteaa.

Useita keinoja käyttöön

Suurimmat päästösäästöt saadaan Enontekiöllä sijaitsevan Tunturi-Lapin luontokeskuksen ja Muoniossa sijaitsevan Pallasjärven huoltokeskuksen siirrosta maalämpöön. Lisäksi rakennusten katoille asennetaan aurinkosähköpaneelit.

– Ajatuksena on seurata, miten maalämmön ja aurinkosähkön yhteisratkaisu toimii arktisissa oloissa, Arponen kertoo.

Yksi kansallispuiston luontokeskuksista, Yllästunturin luontokeskus Kellokas Kolarissa, siirtyi maalämpöön jo kymmenen vuotta sitten.

Hiilipäästöjä pienennetään myös satsaamalla nykyistä enemmän jätteiden kierrätykseen, jotta jätekuljetuksia saadaan vähennettyä. Lisäksi ajoneuvoja uusittaessa valitaan vähäpäästöisiä tai sähkökäyttöisiä kulkuvälineitä.

– Teknologian kehitys vaikuttaa valintoihin. Ajoneuvojen on sovelluttava meidän tarpeisiimme, joten luulen, että ne kallistuvat nyt vielä hybridipuolelle, Arponen miettii.

Huoltoajokilometrejä kertyy vääjäämättä, sillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on kesäisin retkeilyreittejä 350 kilometriä ja talvisin hiihtolatuja sekä lumikenkäilyreittejä 500 kilometriä.

Lumikenkäilijöitä Tunturi-Lapin luontokeskuksen edessä
Tunturi-Lapin luontokeskus siirretään ensi kesänä maalämpöön, ja se saa katolleen aurinkopaneelit

Yritykset innolla mukana

Tobe Low Carbon -projekti pienentää Pallas-Yllästunturin kansallispuistonlisäksi sen lähialueiden hiilijalanjälkeä. Projektiin osallistuu kuusi alueella toimivaa yritystä, joille on tehty hiilijalanjälkilaskelma ja suunnitelma sen pienentämiseksi.

Yritykset ovat ohjelma- ja majoituspalveluja tarjoavat Harriniva, Safartica ja Cape Lapland, laskettelukeskukset Levi Ski Resort ja Hiihtokeskus Iso-Ylläs sekä Jounin kauppa. Arposen mukaan ne lähtivät innokkaasti mukaan päästövähennyshankkeeseen.

– Jos kaikki suunnitellut toimenpiteet tehdään, kansallispuiston ja yritysten yhteenlasketut päästöt vähenevät jopa 82–94 prosenttia, hän kertoo.

Esimerkiksi laskettelukeskukset ovat vaihtaneet käyttämänsä sähkön niin sanottuun vihreään sähköön, mistä on saatu suuret päästövähennykset. Lisäksi Iso-Ylläksen rakennuksiin on asennettu aurinkosähköpaneeleita.

Retkeilijä voi tehdä osansa

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, jossa vierailee vuosittain noin 560 000 kävijää. Myös heitä kannustetaan tekemään oma osansa vierailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

– Pyrimme ohjaamaan kävijöitä vastuulliseen ja ilmastonäkökohdat huomioivaan retkeilyyn muun muassa viestinnän avulla, Arponen kertoo.

Kansallispuistossa retkeilijöiden suurimmat hiilidioksidipäästöt aiheutuvat puun poltosta. Puuta on syytä käyttää maltillisesti ja välttää sen turhaa polttamista nuotiopaikoilla ja tuvissa.

Ympäristö-
ystävällisyys on
yksi kriteeri
matkakohdetta
valittaessa.

– Säästeliäs käyttö vähentää lisäksi puiden kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Myös omien roskien tuominen pois maastosta ja asianmukainen lajittelu vähentää huoltoajon tarvetta, Arponen muistuttaa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistoonsaavutaan usein henkilöautolla tai lentäen, mutta yhä useampi valitsee junan. Varsinkin Ylläksen alueella on tarjolla paljon bussiyhteyksiä niille, jotka saapuvat joukkoliikennevälineillä.

– Täällä pärjää hyvin ilman omaakin autoa, ja yhteyksiä kehitetään koko ajan, Arponen vakuuttaa.

TEKSTI MINNA NURRO • KUVA MILLA HEIKKINEN

Hiilijalanjälkeä pienennetään yhdessä kumppanien kanssa

METSÄHALLITUKSEN ilmasto-ohjelmassa on mietitty keinoja ja asetettu tavoitteita hiilijalanjäljen pienentämiseen. Suurin osa Metsähallituksen hiilijalanjäljestä syntyy puun korjuusta ja kuljetuksesta. Niistä aiheutuvia päästöjä on seurattu vuodesta 2005 lähtien. Viime vuonna laaditussa ilmasto-ohjelmassa hiilijalanjäljen laskentaan otettiin mukaan myös muu maastossa tehtävä työ, henkilökunnan matkustaminen, toimistojen ja luontokeskusten energiankulutus sekä ICT-palvelut.

– Hiilijalanjälkemme on noin 0,08 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCOe), mikä vastaa noin 9 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä, kertoo ilmasto-ohjelman laadintaa koordinoinut kehityspäällikkö Johanna Leinonen.

Toimistojen ja luontokeskusten hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään kartoittamalla ja kehittämällä toimitilojen energiatehokkuutta sekä luopumalla öljyn käytöstä kiinteistöjen lämmityksessä vuoteen 2024 mennessä. Puunkorjuusta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä pienennetään tehostamalla puukuljetusten ekotehokkuutta sekä suosimalla vähäpäästöistä kalustoa puunkorjuu- ja autokuljetusurakoiden kilpailutuksessa.

– Kehitämme laajemminkin hankintatoimintaamme niin, että se tukee energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ilmastoviisasta ja kestävää matkailua

Ilmasto-ohjelmassa on mietitty toimia myös ilmastoviisaan matkailun kehittämiseen.

– Kestävää matkailua on tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten Metsähallituksen omat ilmastotoimet edistävät kestävän matkailun kokonaisuutta ja mitä keinoja meillä on ilmastoystävällisen matkailun edistämiseksi matkailun arvoketjuissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella toteutettu hanke on hyvä esimerkki hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä yhteishankkeesta.

Kansallispuistoilla ja muilla suojelualueilla on suuri merkitys matkailun vetovoimatekijöinä. Suojelualueille on laadittu kestävän matkailun periaatteet, joiden tavoitteena on turvata alueiden suojelu- ja muita arvoja sekä tukea kestävää matkailua. Periaatteet koskevat myös alueella toimivia yhteistyöyrittäjiä.

Maankäytön ratkaisuilla on myös tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että siihen sopeutumisessa. Metsähallitus osallistuu aktiivisesti valtion maille sijoittuvien matkailukeskusten kaavahankkeiden suunnittelutyöhön ja pyrkii vaikuttamaan sitä kautta matkailurakentamisesta syntyvään hiilijalanjälkeen.

– Haluamme edistää taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä kaavaratkaisuja. Niiden avulla edistetään ilmastoystävällistä, turvallista ja ympäristöarvot huomioon ottavaa matkailupalvelualueiden kehittämistä.

TEKSTI SARI HILTUNEN

JAA ARTIKKELI: