Tuulivoimaloita merellä

Toimia luonnon ja ilmaston hyväksi

Julkaistu 8.11.2021

Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun siirrytään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Molemmat teemat ovat Metsähallituksen strategian ytimessä.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat globaaleja ongelmia, joiden hillitsemiseksi tarvitaan poliittista tahtoa, rahoitusmarkkinoiden uudistumista sekä muutoksia yksilöiden ja organisaatioiden toiminnassa.

Euroopan unioni julkisti vuonna 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal), jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää päästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyy merkittäviä strategioita, jotka koskevat muun muassa luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta, saasteettomuutta, kestävää ja älykästä liikkumista, rakennusten kunnostamista, kestäviä elintarvikkeita sekä uusiutuvaa energiaa.

Osana ohjelman toimeenpanoa Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa mittavan Fit for 55- eli niin sanotun ilmastopaketin. Se sisältää komission ehdotuksen merkittävistä muutoksista päästövähennystavoitteisiin pääsemiseksi. Paketti on tulossa Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn lähiaikoina.

Paketin myötä EU:n regulaatio- ja ohjausmekanismimuutokset tulevat vaikuttamaan lähes kaikilla toimialoilla.

Metsillä tärkeä merkitys

EU-regulaatio kohdistuu sekä suoraan että omistajapoliittisten linjausten ja Suomen ilmastotavoitteiden kautta Metsähallitukseen. Esimerkiksi EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategian toimeenpanolla sekä ilmastoon ja uusiutuvaan energiaan liittyvillä linjauksilla voi olla vaikutuksia myös Metsähallituksen toimintaan.

– Seuraamme ja arvioimme toiminta-ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuus ovat myös meidän oman strategiamme keskeisiä teemoja, ja niiden edistämiseksi tehdään jo monenlaisia toimenpiteitä, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.

Suomen oma hiilineutraaliustavoite on EU:ta tiukempi: Suomi haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se vaatii päästöjen vähentämistä ja hiilinielujen kasvattamista. Metsillä on tärkeä merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Olemme arvonluontimallissakin
rinnastaneet luontopääoman
muihin pääomiin.

– Metsähallitus edistää ilmastotavoitteita kasvattamalla monikäyttömetsien hiilinieluja ja -varastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Nostamme myös jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn osuutta uudistusluonteisissa hakkuissa ja lisäämme monikäyttömetsien lannoitusmääriä metsien kasvun ja hiilensidonnan parantamiseksi, Niemelä kertoo.

Niemelä muistuttaa myös uusiutuvien luonnonvarojen merkityksestä siirryttäessä fossiilitaloudesta kohti kestävämpiä ratkaisuja: puun käytön mahdollisuudet laajenevat koko ajan, ja uudet innovaatiot nostavat myös puun jalostusarvoa.

– Olemme tärkeä osa biotalouden arvoketjua. Tuotamme kestävästi hoidetuista metsistä raaka-ainetta puurakentamiseen ja muihin puupohjaisiin tuotteisiin. Metsät tuottavat myös paljon muuta hyvinvointia, hän toteaa.

Lisää puhdasta energiaa

Päästökaupan laajentaminen sekä energiaratkaisut ovat tärkeä osa EU:n ilmastopakettia. Metsähallitus edistää uusiutuvan energian tuotantoa tuulivoiman hankekehityksen avulla.

– Meillä on vireillä uusia maatuulivoimahankkeita. Olemme käynnistäneet myös ensimmäisen merituulipuiston hankekehityksen Korsnäsin edustalla. Kyseessä on ison mittaluokan hanke, joka tulisi lisäämään huomattavasti uusiutuvan energian tuotantoa, Niemelä sanoo.

Ilmastovaikutusten rinnalle yhtä tärkeäksi teemaksi on noussut luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Se kuuluu myös Metsähallituksen strategisiin tavoitteisiin.

– Kaikki toimintamme perustuu luontoon ja sen tuottamiin ekosysteemipalveluihin, ja siksi olemme arvonluontimallissakin rinnastaneet luontopääoman muihin pääomiin. Toimintamme ydintä on luonnon arvon vastuullinen kehittäminen niin, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan sen tuottamasta hyvinvoinnista.

Metsillä on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsähallituksen ilmasto-ohjelmassa on määritetty toimia, jotka edistävät Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Toimia suojelualueilla ja monikäyttömetsissä

Monimuotoisuuden edistämiseksi tehdään toimia laajalla rintamalla. Metsähallituksen hoidossa olevat suojelualueet sekä monikäyttömetsien luontokohteet ja muut toiminnan ulkopuolelle rajatut erityiskohteet muodostavat valtion maiden ekologisen verkoston ytimen.

– Ekologinen verkosto luo pohjan monimuotoisuuden turvaamiselle, mutta sen lisäksi tarvitaan muun muassa lahopuun lisäämistä sekä heikentyneiden elinympäristöjen kunnostuksia. Suojelualueiden ennallistaminen Helmi-ohjelman rahoituksella sekä monikäyttömetsissä tehtävät aktiiviset luonnonhoitotoimet ovat esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita tehdään biodiversiteetin edistämiseksi, Niemelä kertoo.

Niemelä nostaa esiin myös metsäsertifioinnin sekä Metsähallitukselle asetetut yhteiskunnalliset velvoitteet, jotka otetaan huomioon monikäyttömetsien hoidossa. Esimerkiksi vuonna 2020 luonnon monimuotoisuuden, porotalouden, metsien virkistyskäytön ja saamelaiskulttuurin edellytysten turvaamiseksi tehtiin yhteiskunnallisia panostuksia, joiden laskennallinen arvo oli yli 70 miljoonaa euroa.

TEKSTI SARI HILTUNEN

JAA ARTIKKELI: