Valuma-aluesuunnittelu lisää kunnostustoimien vaikuttavuutta

Metsähallitus kehittää valuma-aluetason tarkastelua tiivistämällä vastuualueiden välistä yhteistyötä. Valuma-aluesuunnittelua testataan yhdeksällä pilottialueella.

Metsähallitus käynnisti keväällä 2020 projektin, jonka tavoitteena on luoda toimintatavat kokonaisten valuma-alueiden kunnostamiseen. Valuma-aluesuunnittelua tehdään Metsähallituksen eri vastuualueiden yhteistyönä, ja sen avulla lisätään kunnostustoimien vaikuttavuutta.

– Projektissa suunnitellaan pienvesien kunnostuksia ja samalla toimenpiteitä myös niitä ympäröiville valuma-alueille. Pääpaino on kala- ja riistaelinympäristöjen parantamisessa, mutta ennallistamis- ja kunnostustoimet hyödyttävät myös monia muita lajeja, kertoo projektipäällikkö Sihveri Ervasti. Valuma-aluesuunnitteluun sopivia kohteita on haettu paikkatietojärjestelmän avulla. Valituille kohteille laaditaan tarkempi kunnostussuunnitelma maastoinventointien perusteella.

– Kunnostettavat purot inventoidaan latvoihin asti. Suurin osa puroista on aikoinaan perattu uittoa tai suo- ja metsäalueiden kuivatusta varten, mikä on heikentänyt monien virtavesissä elävien lajien elinolosuhteita.

Kunnostustoimenpiteisiin voi kuulua perattujen koskien ennallistamista, kivien ja kutusoraikkojen palauttamista sekä uomiin kertyneiden kiintoainesten ja vaellusesteiden poistamista.

Kunnostustoimenpiteitä tehdään pienvesien lisäksi ympäröivillä suo- ja metsäalueilla. Se voi tarkoittaa esimerkiksi soiden ennallistamista, pienvesistöön laskevien metsäojien tukkimista sekä pintavalutuskenttien ja kosteikkojen perustamista.

– Tavoitteena on vähentää vesistöjen ravinne- ja kiintoaineskuormitusta sekä parantaa pienvesien ja suoluonnon tilaa, Ervasti kertoo.

Toimintatapaa pilotoidaan eri puolilla Suomea

Valuma-aluesuunnittelu vaatii usean eri alan asiantuntijan yhteistyötä. Hankkeessa on mukana Metsähallituksen Eräpalvelujen kala- ja riista-asiantuntijoita, Luontopalvelujen ennallistamisasiantuntijoita sekä Metsätalous Oy:n luonnonhoidon asiantuntijoita.

Uutta toimintatapaa testataan yhdeksällä pilottialueella, jotka sijaitsevat eri puolilla maata. Työ käynnistyi viime kesänä maastoinventoinneilla. Niiden pohjalta on laadittu valuma-aluekohtaiset kunnostussuunnitelmat.

– Kohteiden kunnostuksia on aloitettu jo viime syksynä, mutta isoimmat urakat ajoittuvat tälle vuodelle. Purojen kunnostukset tehdään keskikesällä, jolloin niistä on vähiten haittaa kaloille. Monella alueella työt jakautuvat usealle vuodelle, Ervasti kertoo.

Projektissa kehitetään myös valumaaluesuunnittelussa käytettäviä paikkatietojärjestelmiä ja koulutetaan Metsähallituksen henkilöstöä. Lisäksi testataan uusia kunnostusmenetelmiä, kuten pienikokoisen imuruoppaajan käyttöä kiintoaineksen poistamiseen uomista.

Projektia rahoittaa Metsähallituksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriö riistatalouden ja kalastonhoitomaksujen varoista.

– Projekti päättyy vuoden 2021 lopussa, minkä jälkeen valuma-aluekunnostus jatkuu osana Metsähallituksen normaalia toimintaa. Lisäksi tavoitteena on, että toimintatapa olisi hyödynnettävissä laajemminkin maa- tai vesialueen omistajuudesta riippumatta.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA SIHVERI ERVASTI