Kimmo Lipponen
– Vastuullisuus on yhä useammin keskeinen osa yrityksen strategiaa ja arvonluontia, FIBSin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen sanoo.

Vastuullisuus monipuolistuu ja syvenee

Julkaistu 25.3.2021

Vastuullisuutta ja liiketoiminnan kannattavuutta ei voi enää asettaa vastakkain, sanoo Kimmo Lipponen, yritysvastuuverkosto FIBSin toimitusjohtaja. Vastuullisuuden huomioiminen on yrityksille arkipäivää, mutta vaikuttavuuden arviointi on vasta alussa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten yrityksen tai yhteisön yhteiskuntavastuusta puhuminen oli varsin uutta. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, totesivat puhdaslinjaisimmat. Vasta 2000-luvulla herättiin huomaamaan, millaista kilpailuetua yritys saa ottaessaan huomioon toimintansa vaikutuksen ympäröivään yhteiskuntaan. Nyt yritykset ja yhteisöt nähdään keskeisinä toimijoina, kun ratkotaan isoja, globaaleja haasteita.

– Ilmastonmuutos on esimerkki ongelmasta, joka on monimutkainen ja edellyttää yhteistyötä. Ratkaisuun tarvitaan juuri sellaista innovatiivisuutta ja kykyä skaalautua, jota löytyy yrityksistä. Ne ovat tottuneet selvittämään vaikeitakin asioita liiketoiminnan keinoin, kuvaa Kimmo Lipponen.

Lipponen on tehnyt pitkän uran vastuullisuuskysymysten parissa ja aloitti viime vuoden loppupuolella yritysvastuuverkosto FIBSin toimitusjohtajana. FIBS on Pohjoismaiden suurin alan verkosto, jonka jäsen Metsähallituskin on.

Taloudellista
kannattavuutta ei
voi enää tavoitella
hinnalla millä hyvänsä.

Taloudellista kannattavuutta ei ole enää mahdollista tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Yrityksen tai yhteisön merkitystä arvioidaan sen perusteella, millaisen jäljen se jättää ympäröivään yhteiskuntaan, luontoon ja ihmisiin. Tämä näkyy selvimmin sijoittajien painotuksissa. Yritys, joka ei esimerkiksi huolehdi vastuustaan ilmastonmuutoksen torjunnassa tai ihmisoikeuksien toteutumisessa, ei kelpaa kaikkien sijoitussalkkuun. Puhutaan myös aktivistisijoittajista, jotka sijoittavat tarkoituksella esimerkiksi fossiilittomaan energiaan edistääkseen sen käyttöönottoa.

Samalla tavalla myös kuluttajat ovat nopeita reagoimaan ostopäätöksillä epäkohtiin. Tieto leviää sosiaalisen median ansiosta huimaa vauhtia. Nuoret ammattilaiset ovat tulleet hyvin tietoisiksi siitä, minkälaisia arvoja he haluavat oman työuransa aikana ajaa. Työskentely sellaisessa yrityksessä, joka ei huolehdi ilmastovastuustaan, ei nuoria houkuttele.

Vastuullisuus keskeinen osa strategiaa

Yritysvastuusta huolehtiminen on yrityksille ja yhteisöille keskeinen osa riskien hallintaa, mutta yritysvastuu on myös mahdollisuus luoda positiivista lisäarvoa yhteiskuntaan.

– Vastuullisuus ei ole enää mikään erillinen raportti, joka tehdään irrallaan yrityksen taloudellisista tavoitteista. Vastuullisuus on yhä useammalle keskeinen osa yrityksen strategiaa ja arvonluontia, Lipponen kuvaa ajattelutavan muutosta.

Vastuullisuus on arkipäiväistynyt, mutta samalla vastuullisuuden teemat ovat monipuolistuneet. Sosiaalinen vastuu, esimerkiksi työntekijöiden oikeudet alihankintaketjun kaikissa kohdissa tai sukupuolten tasa-arvo, on noussut yhtä tärkeäksi kuin yrityksen vastuu ympäristönsuojelusta. Myös ympäristöteeman alla on useita näkökulmia, jotka monilta osin myös kytkeytyvät toisiinsa. Ilmastonmuutos on iso, akuutti ongelma, mutta yhtä lailla tärkeää on puhdas vesi ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen.

– Mielipidevaikuttajat, kuten Sir David Attenborough, ovat tuoneet suuren yleisön tietoisuuteen niitä uhkakuvia, joita luonnon monimuotoisuuden menettämiseen liittyy. Tämä on esimerkki ongelmasta, jota ei yksikään maa tai yritys voi yksin ratkaista, vaan siihen tarvitaan kaikkien yhteistyötä, Lipponen sanoo.

Vaikuttavuuden arviointi vasta alussa

Mitä enemmän sijoittajat ja kuluttajat suuntaavat rahojaan kestävinä pitämiinsä kohteisiin, sitä tärkeämpää on, että vastuullisuuden toteutumista voi myös mitata. Yritykset julkaisevatkin taloudellisten raporttien rinnalla toiminnastaan vastuullisuusarvioita. Arvioita laativat yleensä kansainväliset, alan mittaristoihin erikoistuneet yritykset.

Vastuullisuutta tarkastellaan yleisesti ESG-arviolla, jolla tulkitaan yrityksen toiminnan vaikutusta ympäristöön, sosiaalisia vaikutuksia ja hyvää hallintoa – mutta miten on mahdollista verrata keskenään täysin eri toimialojen tai kokoluokan yrityksiä? Tämä on edelleen hankala kysymys, Lipponen myöntää.

– Kun puhutaan ihmisoikeuksista, ilmastonmuutoksesta tai yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ehkäisystä, teemojen kirjo on todella laaja. Taloudellisia mittareita on kehitetty vuosikymmenien, jopa satojen vuosien ajan. Sen sijaan vastuullisuudesta ja sen mukanaan tuomasta uudesta arvonluonnista ei ole vielä selkeästi yhdessä sovittuja mittareita. Vaikuttavuuden todentamisessa ollaan vasta alussa, Lipponen sanoo.

Tulevaisuudessa vastuullisuustyö on entistä enemmän yhteistyötä yritysten, julkisen hallinnon sekä kolmannen sektorin kesken, Lipponen sanoo. Hän nostaa esille biotalouden, joka on yksi keskeinen osa metsätalouden tulevaisuutta.

– Ratkaisuna biotalousekosysteemi on lähtökohtaisesti laaja kumppaniverkosto. Arvoketjun pituus ja vahva verkostoituminen ovat se lisäarvo, joka toiminnasta saadaan. Samalla biotalous edistää kiertotalouden toteutumista. Se on tärkeä osa planeetan kantokyvystä huolehtimista.

TEKSTI ANNA GUSTAFSSON

Info-laatikon symboliYritysvastuun trendit

  1. Vastuullisuuden sisällöt monipuolistuvat ja syvenevät entisestään.
  2. Tarve yhteismitallisuuteen ja vaikuttavuuden todentamiseen kasvaa.
  3. Yhteistyö ja kumppanuudet ratkaisevat menestyksen.

Lähde: FIBS.

JAA ARTIKKELI: