Vuosi 2021 oli monella tapaa menestyksekäs

Metsähallituksen vuosi 2021 oli sekä taloudellisesti että toiminnallisesti onnistunut. Tuloksellisella toiminnalla on arvoketjujen kautta merkittäviä vaikutuksia myös ympäröivään yhteiskuntaan.

Pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan vuosi 2021 oli monella tapaa onnistunut. Metsähallitus- konsernin liikevaihto oli 367,4 miljoonaa euroa ja tulos 119,9 miljoonaa euroa. Metsähallitus tulouttaa edellisen vuoden tuloksesta valtiolle 120 miljoonaa euroa.

Hyvä tulos johtui pääosin puun vahvasta kysynnästä ja hinnasta. Valtion metsistä korjattiin viime vuonna 6,3 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä on hieman vähemmän kuin luonnonvarasuunnitelmissa määritetty kestävä hakkuusuunnite. Samaan aikaan liiketoiminnan panostukset luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja muihin yhteiskunnallisiin hyötyihin kasvoivat 80 miljoonaan euroon.

– Valtion monikäyttömetsissä pystytään hyvällä suunnittelulla sovittamaan yhteen monia eri tavoitteita. Metsätaloudessa panostettiin myös ilmastovaikutusten pienentämiseen ottamalla käyttöön jatkuvaan parantamiseen perustuva energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ+), Niemelä kertoo.

Metsähallitus Kiinteistökehityksen tulos oli 21,2 miljoonaa euroa. Tonttiliiketoiminnassa ja tuulivoiman hankekehityksessä oli molemmissa kasvua. Lisäksi kotimaan matkailun lisääntynyt suosio heijastui myönteisesti mökkitonttien kysyntään.

Valtion monikäyttö-
metsissä pystytään
sovittamaan yhteen
monia eri tavoitteita.

Uusiutuvan energian kysyntä näkyi valtion maille suunniteltujen tuulivoimapuistojen esiselvitysten määrän kasvuna. Valtion mailla on tällä hetkellä 138 tuulivoimalaa, joiden tuottama energia vastaa noin 75 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Myös Korsnäsin edustalle suunnitellun ensimmäisen merituulipuiston hankekehitys etenee suunnitelmien mukaisesti.

– Tavoitteenamme on kolminkertaistaa tuulivoimatuotannon määrä vuoteen 2030 mennessä sekä kasvattaa metsien hiilinieluja ja varastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteet edistävät myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, Niemelä kertoo.

Ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä ennätysmäärä

Valtion suojelualueilla ja monikäyttömetsissä tehtiin luonnonhoito- ja ennallistamistöitä sekä elinympäristöjen kunnostamisia yhteensä yli 16 000 hehtaarin alalla. Suojelualueilla ennallistamistoimiin ja luonnonhoitoon käytettiin Helmi-elinympäristöohjelman ja EU:n LIFE-projektirahoitusta. Monikäyttömetsissä toimet tehtiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n omalla rahoituksella.

Metsätaloudessa panostettiin myös lajistoosaamiseen rekrytoimalla alan asiantuntijoita. Lisäksi käynnistettiin niin sanottu lajidemohanke, jolla pyritään parantamaan uhanalaisten lajien huomioimista.

Luonnossa liikkumisen suosio jatkui korkeana. Metsähallituksen kansallispuistoissa, historiakohteilla sekä muilla virkistys- ja retkikohteilla yhteenlaskettu käyntimäärä nousi yli 8,5 miljoonaan. Eränkäyntipäiviä oli yli puoli miljoonaa vuorokautta.

Suosion kasvuun liittyy myös lieveilmiöitä. Suosituimmat kansallispuistot ruuhkautuvat, ja metsästyksessä lupakiintiöt täyttyvät nopeasti. Kävijämäärien kasvu vaikuttaa myös kansallispuistojen huoltoon ja palvelurakenteisiin. Luontopalveluille myönnetyn erillisrahoituksen turvin pystyttiin kunnostamaan retkeilyrakenteita ja lisäämään esteettömiä palveluja.

Talousvaikutukset laajoja

Viime vuosi oli ensimmäinen uuden Kasvatamme huomista -strategian toimeenpanon vuosi.

– Edistimme strategian toimeenpanoa kaikilla viidellä osa-alueella. Painotimme erityisesti luonnon monimuotoisuutta ja uusiutuvaa energiaa sekä kestävän luontomatkailun ja asiakaskokemuksen kehittämistä, Niemelä kertoo.

Pyrimme lisäämään
sekä maa- että
erityisesti merituuli-
voimaa.

Metsähallituksen toiminnan vaikuttavuutta kuvataan arvonluontimallilla. Malli osoittaa, millaista arvoa toiminta tuottaa yhteiskunnalle niin talouteen, ympäristöön kuin sosiaalisiin näkökulmiin liittyen.

Metsähallituksen toiminnalla oli suoria taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan muun muassa verojen, palkkojen, materiaali- ja palveluostojen, investointien ja tuloutuksen kautta noin 450 miljoonaa euroa. Epäsuoria talousvaikutuksia syntyi hankintojen ja ulkopuolelta ostetun työn arvoketjujen sekä mahdollistettujen työpaikkojen kautta noin kolmen miljardin verran.

Tulevaisuuden näkymät lupaavia

Lähitulevaisuudessa on nähtävissä sekä mahdollisuuksia että haasteita. Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvä uusiutuvan energian ja puhtaan sähkön tarve kasvaa.

– Ukrainan sota on korostanut myös omavaraisuuden merkitystä. Meillä onkin vahvoja odotusarvoja sekä maa- että erityisesti merituulivoiman lisäämiseen tulevaisuudessa, Niemelä kertoo.

Ilmaston lisäksi toisena isona ajurina on luontokadon pysäyttäminen. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan, joka asettaa EU-tason tavoitteet luonnon monimuotoisuudelle ja luontokadon hillitsemiselle.

– Biodiversiteetin edistämiseksi on tehtävä vielä enemmän, ja olemme parhaillaan laatimassa omaa monimuotoisuusohjelmaa. Samaan aikaan puupohjaisilla tuotteilla on kasvavaa kysyntää, ja niillä on iso merkitys uusiutumattomista materiaaleista valmistettujen tuotteiden korvaajana, Niemelä pohtii.

Ukrainan sota
on korostanut
omavaraisuuden
merkitystä.

Innostus luonto- ja eräharrastuksiin näyttää säilyvän korkeana. Samalla odotukset erityisesti digitaalisista palveluista ovat kasvaneet, ja niihin pyritään myös vastaamaan.

– Jatkamme myös viime vuonna aloitettua työtä kestävän ja turvallisen luontomatkailun kehittämisessä. Haluamme olla siinä sekä mahdollistaja että edelläkävijä.

Niemelän mukaan odotukset valtion maa- ja vesialueisiin eivät ole vähenemässä, ja siksi Metsähallituksen on myös jatkossa panostettava avoimeen vuorovaikutukseen ja eri tavoitteiden vastuulliseen yhteensovittamiseen.

– Viimeisimmän asiakaskokemustutkimuksen tulokset ovat parantuneet selkeästi edellisvuodesta. Tämä osoittaa, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Kumppanimme ja sidosryhmämme arvostavat asiantuntevaa palveluamme ja vastuullisuustyötämme. Meiltä odotetaan kuitenkin vielä aktiivisempaa vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tähän tulemme myös panostamaan, Niemelä sanoo.

TEKSTI SARI HILTUNEN • KUVA MIKAEL AHLFORS