Talvinen järvimaisema
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma kattaa valtion maa- ja vesialueet Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylässä.

Yhdessä ja yhteensovittaen

Julkaistu 16.12.2020

Maankäyttöön liittyvien erilaisten näkemysten yhteensovittaminen on yksi Metsähallituksen keskeisimmistä tehtävistä. Näkemysten yhteensovittamisessa käytetään apuna koko saamelaisten kotiseutualueen kattavaa luonnonvarasuunnitelmaa.

Luonnonvarasuunnitelmalla yhteensovitetaan valtio-omistajan Metsähallitukselle asettamat tavoitteet alueiden paikallisiin tavoitteisiin. Tänä syksynä käynnistettiin Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella ohjaavan suunnitelman laadinta. Suunnitelma tehdään vuosiksi 2022–2027. Muu Lappi on rajattu suunnitelman ulkopuolelle – sitä koskeva suunnitelma valmistui syksyllä 2019.

– Maankäyttötilanne on saamelaisten kotiseutualueella erilainen kuin muualla maassa. Lisäksi Metsähallituksella on velvoite turvata saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, ja siinä luonnonvarasuunnitelma on keskeinen väline, perustelee ohjausryhmän puheenjohtaja ja Metsähallituksen Luontopalvelujen Lapin aluejohtaja Jyrki Tolonen.

Saamelaisten kotiseutualueen pinta-alasta 91 prosenttia on valtion hallinnoimaa aluetta. Mitä pohjoisemmaksi maassamme mennään, sitä suurempi vaikutus luonnonvarasuunnitelmilla on ihmisten arkielämään ja alueen elinkeinoihin, arvioi Tolonen.

– Saamelaisten kotiseutualue sijoittuu lähes kokonaan valtion maille, joiden käytön linjaukset tehdään luonnonvarasuunnitelmassa. Alueen asukkaille luonnon käyttö on arkipäivää, ja side luontoon vahva. Erityisen suuri merkitys on kalastuksella ja metsästyksellä.

Merkittävä osa alueen pinta-alasta on erämaita ja kansallispuistoja, joihin on jo olemassa ympäristöministeriön vahvistamat hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tolonen korostaa, että luonnonvarasuunnittelua ei voi tehdä näiden suunnitelmien vastaisesti.

– Paljon on kuitenkin sellaisia asioita, joita ei hoito- ja käyttösuunnitelmissa linjata.

Sidosryhmiltä asiantuntemusta suunnitteluun

Luonnonvarasuunnitelmat tehdään yhdessä sidosryhmien kanssa. Alueen keskeisistä toimijoista koostuva yhteistyöryhmä pohtii luonnonvarojen hoitoa ja käyttöä sekä valmistelee toiminnan linjauksia suunnitelma-alueelle. Yhteistyöryhmällä on tärkeä rooli.

– Sidosryhmät tuovat suunnitteluun elinkeinoihin liittyvää asiantuntemusta ja paikkasidonnaista tietoa. Tavoitteena on tulevan toimintaohjelman rakentaminen, mutta samanaikaisesti yhteistyöryhmä mahdollistaa toimijoiden välisen vuoropuhelun ja tiedonkulun, saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelman projektipäällikkö Olli Lipponen kertoo.

Suunnittelun tueksi järjestetään myös teemakohtaisia työpajoja, joihin osallistuu kuntien edustajia sekä elinkeinojen ja luonnon kestävän käytön, virkistyksen ja matkailun sekä kulttuuriperinnön parissa toimivia. Nuorten työpajassa alueen kahdeksasluokkalaiset pääsevät kertomaan heille tärkeistä asioista ja osallistumaan oman asuinseutunsa maa- ja vesialueiden käytön suunnitteluun. Työpajojen lisäksi järjestetään kaikille avoin karttakysely, joka avataan vuodenvaihteen tienoilla.

Lipponen kertoo, että tulevan suunnitelmakauden metsätalouden menetelmät ja toiminnan mitoitus määritetään erikseen metsäpaliskuntien ja Metsähallituksen välisissä neuvotteluissa. Paliskuntakohtaisten metsäsuunnitelmien yhteenlasketut tulokset ja metsänkäsittelytavat esitellään yhteistyöryhmässä.

Saamelaiskulttuurin edellytykset turvataan

Yhteistyöryhmän rinnalla toimii saamelaiskäräjien nimeämä Akwè: Kon -työryhmä, jonka avulla varmistetaan, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset otetaan suunnitelmassa mahdollisimman hyvin huomioon. Tolonen kertoo, että toimintamalli on ollut mukana maankäytön suunnittelussa saamelaisten kotiseutualueella vuodesta 2014 lähtien.

– Metsähallituksen pitää kyetä selvittämään saamelaiskulttuuriin liittyvät arvot ja kuulemaan, mitä asioita saamelaiset itse pitävät tärkeänä ja miten suunnitelmat heihin vaikuttavat. Työryhmässä keskustellaan näistä arvoista ja siitä, miten niitä voitaisiin vaalia. Asiat, joita ei ole mahdollista osittain tai kokonaan toteuttaa, perustellaan ryhmälle ja suunnitelmaan selkeästi.

Tolonen korostaa, että suunnitelman tekemiseen osallistuu Akwè: Kon -työryhmän lisäksi laaja joukko alueen asukkaita ja toimijoita. Luonnonvarasuunnitelma on määrä saada valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Vallitseva pandemiatilanne on estänyt lähitapaamiset, mutta Tolonen ja Lipponen näkevät, että työpajat ovat olleet kohtuullisen toimivia etäyhteydelläkin. Heidän mukaan tärkeintä on avoin ja rakentava vuorovaikutus – oltiinpa sitten livenä tai etänä.

– Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmia on kiitelty siitä, että ne tarjoavat keskustelufoorumin, jossa eri toimijat voivat kohdata toisensa. Työpajoissa sidosryhmät voivat käydä myös taustoittavia keskusteluja, mikä auttaa osallistujia ymmärtämään toistensa tavoitteita ja erilaisia näkökulmia, Tolonen kiteyttää.

TEKSTI AINO ILKKA • KUVA ARCTIC PHOTOS/TARJA LÄNSMAN


Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelma-kaavio

GALLUP

Mitä yhteistyöryhmän jäsenenä odotat luonnonvarasuunnittelulta?

 Seija Tuulentie

Seija Tuulentie
Luonnonvarakeskus, erikoistutkija

– Odotukseni sidosryhmäyhteistyölle ovat kaksisuuntaisia. Toisaalta toivon pystyväni tuomaan luonnonvaratutkimuksen näkökulmaa maankäytön suunnitteluun ja toisaalta olen kiinnostunut tulevien tutkimuskysymysten näkökulmasta kuulemaan, millaisia eri intressejä alueisiin liittyy.

Ilmari Tapiola
Kuva Martti Rikkonen

Ilmari Tapiola
Utsjoen kunta, kunnanhallituksen puheenjohtaja

– Mielestäni yhteistyöryhmän jäsenmäärä on liian suuri. Sen seurauksena käy helposti niin, että päätökset eivät ole yksimielisiä ja lopulta asioita ei edistetä suuntaan eikä toiseen. Metsähallitus voi todeta kuulleensa saamelaisia työryhmissä, mutta todellisuudessa saamelaisten oikeuksia ei edistetä millään tasolla.

 

Pasi Ikonen

Pasi Ikonen
TosiLappi, markkinointityöryhmän puheenjohtaja

– Eri sidosryhmien saaminen saman pöydän ääreen on jo sinällään arvokasta ja lisää toivottavasti luottamusta toimijoiden välillä. Toivon, että tämän pohjalta pystytään yhdessä sopimaan alueen käytöstä kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

 

Leo Aikio
Kuva Ville-Riiko Fofonoff /saamelaiskäräjät

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja, saamelaiskäräjät

– Odotan luonnonvarasuunnitelmalta sekä hyvää yhteistyötä että saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielen huomioon ottamista.

JAA ARTIKKELI: