Planetaarinen terveys ei ole uskon asia

Minulta kysyttiin vastikään, uskonko planetaariseen terveyteen. Planetaarinen terveys ei ole uskonto, ideologia tai ismi. Sen ei pitäisi myöskään värittyä poliittisesti. Se on ihmisen ja luonnon välistä symbioosia – todellisuutta, jossa meidän olisi hyvä elää.

Ihminen on nokkela ja sopeutumiskykyinen. Viimeisen vuosisadan tieteen ja teknologian voittokulku on tehnyt elämästämme vaivattomampaa ja turvallisempaa. Tietoliikenne- ja liikenneverkot takaavat yhteydet avaruuteen asti, ja sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa voidaan pureutua perimään saakka. Mahdollisuutemme pidempään ja terveempään elämään ovat moninkertaiset esi-isiimme verrattuna. Mutta olemmeko onnellisempia?

Ihminen on rakentanut ympärilleen läpinäkyvän kuplan, jossa se on näennäisesti riippumaton muusta maailmasta. Tunnelma on kuitenkin käymässä tukalaksi. Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo Suomessa helleaaltoihin liittyvänä kuolleisuuden kasvuna. Passiivinen elämäntyyli on lisännyt sairastavuutta aikuistyypin diabetekseen ja ongelmalliseen lihavuuteen. Urbaanin ympäristön niukka mikrobimaailma on saattanut johtaa ihmisen oman puolustusjärjestelmän vääristymiseen. Viimeistään koronaviruksen salakavala porautuminen kuplan seinämän läpi osoitti, ettei edes ihminen ole koskematon.

Planetaarista terveyttä voi
edistää omassa elämässä
hyvin arkisilla ratkaisuilla.

Planetaarista terveyttä voi edistää omassa elämässä hyvin arkisilla ratkaisuilla: valitseeko oman auton sijasta julkisen kulkuneuvon tai elimistön oman tehovoiman. Luonnon monimuotoisuutta voi tukea suosimalla kasvisten lisäksi kausi- ja lähiruokaa, eikä kotipihaa kannata kyniä yksipuoliseksi nurmikentäksi. Terveyttä ylläpitävään liikuntaan riittävät hyvät kengät – suomalaisilla lähin virkistysmahdollisuus on 300 metrin päässä kotoa. Lähimetsässä kannattaa käydä muutenkin kuin lenkkeilemässä. Siellä voi hengitellä raikkaampaa ilmaa ja ylläpitää mielen hyvinvointia. Monimuotoisen luonnon tarkkailu antaa aivoille virikkeitä, jotka eivät kuormita kuten älylaitteiden ärsyketulva.

Planetaarinen terveys kietoo yhteen aikamme kolme suurta kriisiä: luontokadon, ilmastonmuutoksen ja kansanterveyshaasteet. Ratkaisut liittyvät ihmisen toimintaan sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla – globaalisti. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa lähiympäristöönsä, mutta päättäjien vastuulla on ohjata koko kansakunnan arkkia. Planeetta jaksaa kantaa ihmiskuntaa vain, jos otamme huomioon sen koko kiertokulun. Planetaarinen terveys ei ole uskon asia. Se on tutkittuun tietoon perustuva kehys, jossa toimimalla meillä kaikilla on edessämme parempi tulevaisuus.

LKT, neurologian erikoislääkäri Hanna Haveri on toiminut syksystä 2021 alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella planetaarisen terveyden lääkärinä neurologin työnsä ohella. Hänen tehtävänään on edistää planetaarisen terveyden ajattelua sekä omalla hyvinvointialueella että tiedemaailmassa. Hän toimii aktiivisesti planetaaristen elämäntapojen edistämiseksi tavallisen suomalaisen arjessa. Tutkimustyön keskiössä on luonnon monimuotoisuuden yhteys muun muassa mikrobiomiin ja eri sairauksilta suojaaviin tekijöihin.