Sinisen kullan maa?

Julkaistu 16.12.2020

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tavoittelee kotimaisen kalan kulutuksen kasvua kotimaisen kalan edistämisohjelman avulla. Hallitus on tarttunut asiaan hyvästä syystä, sillä suomalaisten ostamasta kalasta vain 20 prosenttia on kotimaista. Kalatuotteiden kauppatase on 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuhansien järvien maassa pystymme parempaan.

Ohjelman tavoitteena on, että vuonna 2027 suomalaiset söisivät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2,5 kertaa viikossa ja että kasvaneeseen kysyntään on vastattu pääosin kotimaisella kalalla. Muutos tarkoittaisi sitä, että suomalaiset söisivät keskimäärin yhden kotimaisen kala-annoksen viikossa enemmän. Tämä kaksinkertaistaisi nykyisen kotimaisen kalan käytön.

Pienellä muutoksella olisi suuri vaikutus. Yhden kala-annoksen lisääminen viikossa saisi aikaan laskennallisia terveyshyötyjä 1–2 miljardia euroa sekä pienentäisi ruokavalion hiilijalanjälkeä noin 5–6 prosenttia verrattuna keskivertoon suomalaiseen ruokavalioon. Lisäksi muutoksella olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio, mutta suurin osa saaliista päätyy muualle kuin kuluttajien lautasille. Yli sadan miljoonan kilon vuosittaisesta silakkasaaliistamme vain noin neljä prosenttia käytetään kotimaassa elintarvikkeena. Valtaosa silakkasaaliista viedään jalostamattomana rehuraaka-aineeksi. Myös muikku, kilohaili, kuore ja särkikalat ovat vajaasti hyödynnettyjä, ja niiden käyttöä voitaisiin lisätä kestävästi.

Suomalaisten ostamasta
kalasta vain 20 prosenttia
on kotimaista.

Suomessa kalankasvatuksen vesistövaikutukset ovat kokonaisuutena vähäisiä, vain noin 1 prosentti fosforin kokonaiskuormituksesta. Uudet innovaatiot mahdollistavat tuotannon kasvun vaarantamatta ympäristön tilaa. Sisämaassa potentiaalia on erityisesti uuteen teknologiaan perustuvissa ratkaisuissa. Merialueella kasvu voi taas perustua avomerialueisiin sekä kiertotalouteen siten, että toimiala käyttää silakasta ja kilohailista valmistettua itämerirehua, jolloin toiminta kierrättää jo Itämeressä olevia ravinteita.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää uusien kuluttajakysyntään vastaavien tuotteiden kehitystä, korkeaa laatua ja uusia innovaatioita kalan alkutuotantoon. Maaja metsätalousministeriö edistää kehitystä suuntaamalla rahoitusta tutkimus- ja innovaatiotoimiin sekä yritysten kasvuinvestointeihin. Kasvun aikaansaaminen edellyttää kuitenkin laajempaa yhteiskunnan tukea ja tahtoa. Hyvällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla alan keskeiset haasteet on mahdollista ratkaista ja luoda edellytykset kestävälle kasvulle.

Tässä työssä Metsähallituksella on valtion ja yleisvesialueiden hallinnoijana keskeinen rooli. Metsähallitus voi tukea toivottua kehitystä erityisesti edistämällä vesialueiden saamista kalastus- ja kalankasvatuskäyttöön sekä valvomalla toiminnan kestävyyttä.

Tulevaisuudessa Suomi voi olla vihreän ja sinisen kullan maa.


Timo Halonen

Timo Halonen työskentelee neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvaraosaston elinkeinokalatalousyksikössä.

JAA ARTIKKELI: