Metsäasiantuntija lähestyy metsää monesta näkökulmasta

Metsäasiantuntija Mikko Kuitunen vastaa työssään Metsähallituksen monikäyttömetsien puunkorjuun, metsänhoitotöiden ja luonnonhoidon suunnittelusta. Ulkopuolisten on hänen mukaansa vaikea hahmottaa, miten paljon ennakkotyötä erilaisten tavoitteiden ja luontoarvojen huomioon ottaminen vaatii.

Mikko Kuitunen kirjautuu työkoneellaan Silviajärjestelmään. Kuitunen työskentelee Metsähallituksen metsäasiantuntijana, eli hän vastaa suunnittelualueensa puunkorjuun, metsänhoitotöiden ja luonnonhoidon suunnittelusta. Silvia on Metsähallituksen metsävara- ja suunnittelujärjestelmä, jota Kuitunen käyttää apunaan ennakkosuunnittelussa.

– Yleensä suunnittelen talvella jo seuraavan vuoden hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä. Tässä käytän apuna Silvia-järjestelmän paikkatietoa, kuten latvusmalleja ja ilmakuvia, Kuitunen kertoo.

Vaikka ennakkosuunnittelu tapahtuu työpöydän ääressä, lopullinen korjuusuunnitelma ja hoitotarpeet määritetään maastossa. Kuitusen suunnittelualue ulottuu Päijänteen itäpuolelta, Joutsasta ja Toivakasta Päijänteen länsipuolelle Jyväskylään, Petäjävedelle ja Multialle – kaikkiaan alue kattaa noin 20 000 hehtaaria. Maastopäiviä Kuituselle kertyy vuodessa toistasataa.

Alue-ekologinen verkosto suunnittelun pohjana

Metsähallituksen tehtäviin kuuluu yhteisen metsäomaisuuden vastuullinen kehittäminen luontoarvot huomioiden. Monikäyttömetsissä tämä merkitsee sitä, että puuntuotannosta, metsävarojen riittävyydestä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, virkistyskäytön edellytyksistä sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta huolehditaan samanaikaisesti.

Suunnittelun pohjana on alue-ekologinen verkosto. Verkosto kattaa kaikki valtion maat, ja se pitää sisällään esimerkiksi luontokohteet sekä muut virkistyskäytön, maiseman tai jonkin muun syyn kannalta tärkeät kohteet.

– Alue-ekologinen verkosto elää ja päivittyy jatkuvasti. Jos havaitsen maastossa esimerkiksi verkostosta puuttuvan lähteen tai pienialaisen lehdon, teen siitä merkinnän maastotallentimelleni. Tallentimelta tieto päivittyy alue-ekologiseen verkostoon.

Luontokohteiden lisäksi alue-ekologiseen suunnitelmaan kirjataan ylös petolintujen pesäpuut, metson soidinpaikat ja liito-oravan elinalueet. Kaikki nämä otetaan huomioon, kun alueen käyttöä suunnitellaan.

Ympäristöopas tärkeä työkalu

Metsähallituksen monikäyttömetsien käyttö perustuu lainsäädännön, metsäsertifioinnin ja Metsähallituksen itsensä asettamiin vaatimuksiin ja suosituksiin toimenpiteistä, jotka tukevat ja edistävät metsien monimuotoisuutta. Ympäristöohjeistukset on koottu yksien kansien väliin ympäristöoppaaksi.

– Ympäristöopas ja metsänhoito-ohje ovat tärkeimmät apuvälineeni. Sieltä löytyvät raamit moniin suunnittelun tehtäviin. Tarkastan sieltä aika ajoin tiettyjä asioita, kuten vaikkapa kalasääsken pesän lähialueen rauhoitusajan. Ympäristöoppaassa on myös ohjeet vesitalouden huomiointiin, Kuitunen kertoo.

Työhön kuuluu
myös luonnonhoitotöiden
suunnittelu.

Tarpeen vaatiessa Kuitunen saa työhönsä tukea joko Metsähallituksen muilta asiantuntijoilta tai sidosryhmiltä.

– Kun suunnittelualueelta löytyi esihistoriallinen asuinpaikka, metsänkäyttöä suunniteltiin yhdessä Museoviraston kanssa. Ja jos alueella havaittaisiin esimerkiksi liito-orava ja hakkuu kohdistuisi lähelle liito- oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, suunnittelisin alueen käyttöä ensin yhdessä Metsähallituksen ympäristöasiantuntijan kanssa. Metsänkäyttöilmoituksen myötä tieto suunnitelluista hakkuista lähtee myös ely-keskukselle.

Luonnonhoidon suunnittelu osa työnkuvaa

Metsähallitus soveltaa monikäyttömetsissään yhteensä 15 erityyppistä hakkuutapaa. Kuitunen valitsee sopivan menetelmän kohteen perusteella.

– Esimerkiksi turvemailla suosin jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mukaisia hakkuutapoja, kuten poimintahakkuita, Kuitunen kertoo.

Muuttuvan ilmaston vaatimukset huomioidaan esimerkiksi uudistamista seuraavassa viljelyssä. Kuitusen mukaan Metsähallituksen mailla sekaviljelyä ollaan lisäämässä.

Hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteiden lisäksi Kuitusen työhön kuuluu luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelu.

– Saatan ehdottaa vaikkapa kulotusta tai säästöpuuryhmän polttoa, jos alueella on soveltuva kohde. Tai jos huomaan huonosti rakennetun tierummun, joka muodostaa kalojen vaellusesteen, ehdotan sen poistoa.

Luontoarvot huomioidaan yhä paremmin

Keski-Suomessa Metsähallituksen monikäyttömetsien suunnittelusta vastaavan tiimin työkalupakki laajeni hiljattain, kun tiimi sai käyttöönsä kuvauskopterin eli dronen.

– Drone on hyvä apu esimerkiksi myrskytuhojen kartoitukseen. Aion itsekin luonnonsuorittaa lennätykseen vaadittavan teoriakokeen.

Kuitunen on työskennellyt Metsähallituksen palveluksessa 40 vuoden ajan. Tänä aikana erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen ja luontoarvojen huomiointi on kehittynyt pitkin harppauksin.

– Ulkopuoliset tahot eivät välttämättä tiedä, miten paljon ennakkotyötä luontoarvojen huomioinnin eteen tehdään.

– Vielä 1980-luvulla esimerkiksi vesiensuojelun merkitystä ei tunnistettu samalla tavoin kuin nykyään. Väitän, että tänä päivänä valtion monikäyttömetsissä luonnon monimuotoisuus on paremmalla tasolla kuin tuolloin.

TEKSTI JA KUVAT MARIA LATOKARTANO