Mikrobikylpy metsässä

Ympärilläsi oleva ilma on aina tulvillaan näkymättömiä seuralaisia – mikrobeja. Sisätiloissa sinua ympäröivä mikrobilajisto ei ole kovin rikas, mutta ulko-ovesta astuessasi se monipuolistuu. Kävelyretkellä kaupungin kortteleissa kohtaat melko vaihtelemattoman mikrobilajiston. Sen sijaan puistoissa ilman mikrobilajisto on asfaltoituja alueita moninaisempi. Nurmikon hallitsemilla alueilla ilman mikrobilajisto ei kuitenkaan saavuta puustoisempien puistojen lajiston rikkautta.

Kaikkein moninaisinta ilman mikrobilajisto on luonnontilaan ennallistetuissa puistoissa ja luonnontilaisissa metsissä.

Ilmassa leijailevat mikrobit eivät ole merkityksettömiä ihmiselle. Arvioiden mukaan vedämme keuhkoihimme tuhansittain mikrobeja jokaisella sisäänhengityksellä. Lisäksi mikrobeja päätyy ihollemme ja mahdollisesti myös suolistoomme. Siten ilmassa leijailevat ja erilaisille pinnoille päätyneet mikrobit vaikuttavat ihmisen oman mikrobilajiston koostumukseen. Ihmisen mikrobilajisto on tärkeä terveytemme määrittäjä. Reilun kymmenen vuoden kiihkeä tutkimustyö on opettanut, että lähes sairaudessa kuin sairaudessa kehomme mikrobilajisto on muuttunut.

Moderni elämäntyyli on muokannut ihmiskehon mikrobilajistoa. Yhdysvaltalaisilla ja eurooppalaisilla on huomattavasti alkuperäiskansoja köyhempi mikrobilajisto. Terveyttämme monilta osin tukeneet menestysaskeleet, kuten antibiootit ja elintason nousu, sisältävät myös yllättävän kääntöpuolen. Nämä tekijät, kuten myös kaupungistuminen ja sisätiloihin keskittyvä elämäntyyli puhumattakaan teollisesta ruokavaliosta, ovat luoneet länsimaisille ihmisille omanlaisensa kehon mikrobilajiston, joka ei näytä tukevan terveyttämme.

Ihmisen mikrobilajisto
on tärkeä terveytemme
määrittäjä

Länsimaisen elämäntyylin levitessä maapallolla tutkijat ovat huolestuneet, että evoluution myötä tärkeiksi seuralaisiksemme kehittyneet mikrobilajit katoavat. Tämän vuoksi laajassa kansainvälisessä hankkeessa suolistomikrobeja kerätään ympäri maailmaa ja säilötään tuleville sukupolville. Toisaalta, kunnianhimoinen tavoite siirtyä vihreään talouteen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelu ovat kansainvälisesti kasvavia suuntauksia. Ne, kuten myös kaupunkien viihtyisyyden lisääminen viheraluein, tukevat myös terveyttä turvaamalla mikrobilajiston rikkautta ja lisäämällä ihmisten yhteyttä monipuolisiin mikrobiympäristöihin.

Omasta mikrobilajistostaan huolestuneen kannattaisi säännöllisesti vierailla vihreissä ympäristöissä. Tarkkaa suositusta terveyttä edistävän mikrobikylvyn määrästä ei vielä osata antaa, mutta vaikuttaa siltä, että kerta viikossa ei riitä. Luonnon mikrobit säilyvät iholla vain vuorokauden verran, mutta tämä ei tarkoita, etteikö terveyshyöty voisi kantaa tätä pidemmällekin. Vierailukohdetta valitessa kannattaa suosia luonnontilaisia ympäristöjä. Uusimman tutkimuksen mukaan luonnon monimuotoisuutta tukeva alue on hyväksi myös ihmisen terveydelle, todennäköisesti juuri lisääntyneen mikrobialtistuksen vuoksi. Suomalainen luonnontilainen metsä on täydellinen mikrobikylpylä.

FT Jenni Lehtimäki on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija. Hän väitteli vuonna 2017 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnasta aiheenaan biodiversiteettihypoteesi, jonka mukaan kaksi kansainvälistä megatrendiä eli luonnon kirjon köyhtyminen ja elintasosairauksien yleistyminen ovat yhteydessä mikrobialtistuksen välityksellä. Hän jatkaa edelleen aiheen tutkimista ja etsii tapoja, joiden avulla mikrobikylpyjä voitaisiin tuoda suomalaisten arkeen.